Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Tampereelle ja muualle Suomeen kaavaillaan nyt jättimäisiä monitoimiareenoita, vaikka edellisilläkin on tiukkaa – pelkkä jääkiekko ei riitä menestykseen

Suomi jyräsi sunnuntaina kolmatta kertaa jääkiekon maailmanmestaruuteen, ja koko maa on yhä eräänlaisessa lätkähuumassa. Ajoitus on hyvä ainakin siinä mielessä, että useisiin kaupunkeihin ollaan parhaillaan rakentamassa jättimäisiä monitoimiareenoita, joiden keskiössä usein juuri jäähalli. Ensimmäisten joukossa, osin jo vuonna 2020 valmistuu SRV :n rakentama, Tampereen rautatieaseman kannelle nouseva elämysareena, johon tulee 13 000 katsojapaikkaa. ”Ajoitus on meidän kannalta erinomainen, se näkyy kiinnostuksessa hanketta kohtaan,” SRV:n hankekehitysjohtaja Kari Mäkelä kommentoi Suomen voittoa. Mäkelä painottaa kuitenkin, ettei Tampereella olla pelkän jääkiekon varassa. ”Se ei ole mikään jäähalli. Kyseessä on monitoimiareena, jääkiekkoseurat ovat vain yksi käyttäjistä.” Monitoimihallit eivät ole aiemmin olleet kovin tuottoisaa bisnestä. Edellisen suuren jäähallibuumin yhteydessä 1990-luvulla niitä nousi muun muassa Turkuun, Espooseen ja Helsinkiin. Esimerkiksi Espoon Metro Areenaa pyörittävä Tapiolan Monitoimiareena Oy on tehnyt muhkeita tappioita . Turun aiemmin Turkuhallina tunnettu Gatorade Center pyörii osin kaupungin rahoilla. Nyt uusia mahtipontisia hankkeita ovat Tampereen areenan lisäksi suunnitteluvaiheessa olevat Helsingin Garden ja Turun uusi elämyskeskus, ja lisää kaavaillaan ainakin Ouluun ja Jyväskylään. Mistä löytyy maksavia kävijöitä uusille hankkeille, kun vanhoillakin on ollut tiukkaa? Jäähalli ei riitä SRV:n Mäkelän mukaan pelkästään jääurheiluun valtavaa hanketta ei enää kannata tehdä. Edes kahdella jääkiekkojoukkueella ei ole tarpeeksi kotipelejä tai lipunostajia täyttämään vaadittavia tapahtumapäiviä. Tampereen areenan tavoitteena on 120–130 tapahtumaa vuodessa. Areenan menestyksen puolesta puhuu se, että rahoittajia ja yhteistyökumppaneita on jo iso liuta. ”Tukku yhteystyökumppaneita on jo sopimuksilla kiinni. Joitain isoja kumppaneita toivotaan vielä mukaan. Enää ei puutu kuin tekeminen,” Mäkelä kertoo. ”Areenan tulot koostuvat pienistä virroista, kuten pitkäaikaisista vuokrasopimuksista. Lukujen suhteen kannattavuudesta ei ole epäilystä.” Hankkeen sijoittajaryhmän muodostavat SRV, LähiTapiola ja OP Ryhmä . Monitoimiareenan lisäksi Tampereen kannelle nousee tornitaloja, hotelli ja Veikkauksen kasino, ja koko hankkeen arvo nousee noin 550 miljoonaan euroon. Tampereen kaupungin satsaus monitoimiareenaan on kaikkiaan 60 miljoonaa euroa. Tampereen kaupungin hankejohtaja Tero Tenhunen kertoo, että kaupungin osalta kyseessä on sijoitus, jonka jokaiselle elementille saadaan tuottoa. Kaupunki ei tule vuokraamaan tiloja tai ostamaan palveluja kokonaisuudesta. Sijoituksille halutaan tuottoa Sijoittajien silmissä hanke muuttui kiinnostavaksi vuonna 2014, kun pelkän areenan lisäksi ympärille saatiin riittävästi muuta toimintaa. ”Olemassa olevat areenat, jotka ovat keskustan ulkopuolella, eivät elä tapahtumien ulkopuolella, Tenhunen kuvailee. ”Kaupunki joutuu niitä käytännössä tukemaan. On oleellista, että elämyspaikka toimii silloinkin, kun tapahtumia ei ole.” Tampereella juuri areenan sijainti on Tenhusen mukaan merkittävä kilpailuetu. ”Tämän keskemmälle muut eivät pysty näitä tuomaan. Paikkaan syntyy luontaisesti asiakasvirtaa ja kiinnostusta, jokapäiväistä elämää. Se elävöittää koko keskustaa.” Tampereen hanke on muita selvästi pidemmällä. Tenhunen uskoo, että aikanaan valmistuessaan Helsingin Garden kilpailee ennemminkin Hartwall Areenan kuin Tampereen kanssa, sillä Tampereella on oma vaikutusalueensa. Helsingin Nordenskiöldinkadulle nouseva Garden on suunniteltu toteutettavaksi kokonaan yksityisellä rahalla. Rahoitus järjestyy vain, jos luvassa on tuottoja. Tampereen tavoin Helsingissä tiedetään, että suunnitelmassa tulee olla pelkän jäähallin sijaan ”tapahtuma-areena”, hotelli, kuntoilukeskus, asuntoja ja ravintoloita.