Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tampereen vesilaitos yritettiin yksityistää Jyväskylän malliin –  Tällaiset olivat erikoiset ehdot

Kunnallinen vesijärjestelmä on nyt ajankohtainen Jyväskylän tapauksen vuoksi. Siellä kaupunki aikoi myydä osan vesilaitoksesta yksityiselle sijoittajalle. Kaupunkilaisten vastustuksen ja sen estämiseksi kerätty kansalaisaloite saivat kuitenkin Jyväskylän päättäjät luopumaan hankkeesta. Sen sijaan Tampereella vesihuollon yksityistäminen oli ajankohtaista jo niinkin aikaisin kuin runsaat 150 vuotta sitten. Vuoden 1865 tulipalon jälkeen tehtailija William von Nottbeck teki maistraatin pyynnöstä tarjouksen rakentaa 7 500 hopearuplalla puisen vesijohdon Mältinrannasta Keskustorille tai 28 000 ruplalla verkoston koko kaupunkiin. Suunnitelmassa keskeisellä sijalla oli paloturvallisuuden parantaminen. Ehdoista on pääteltävissä, että von Nottbeck kaavaili vesijohdosta hanketta, jonka varsinaiset riskit kantaisi maistraatti. Käytännössä sopimukseen suostuminen olisi tuonut von Nottbeckille vesimonopolin Tampereella. Kokouksessa päätettiin hylätä von Nottbeckin ehdotus ja rakentaa vesijohto omana työnä. Kunta rakentaa Sopimusta epäillyt maistraatti päätti joulukuussa 1865 olla suostumatta von Nottbeckin ehtoihin, jonka jälkeen vesihuoltoa ryhdyttiin kehittämään kunnallisen laitoksen pohjalta. Matalapaineinen laitos valmistui vuonna 1882 ja korkeapaineinen vuonna 1898. Noista ajoista lähtien on kilpailutettu yksityisiä yrityksiä rakentamaan hankkeita ja myös suunnittelemaan niitä. Nykyään 90–95 prosenttia maailman vesihuollon asiakkaista saa palvelunsa julkisen sektorin omistamilta ja operoimilta laitoksilta. Tämän jutun kirjoittajat Petri S. Juuti ja Tapio S. Katko työskentelevät Tampereen yliopiston dosentteina. Vuonna 1998 he julkaisivat Tampereen vesilaitoksen historiateoksen (Ernomane vesitehdas –  Tampereen vesilaitos 1835– 1998) ja siitä löytyy myös tehtailija William von Nottbeckin ehdotus vesiputken rakentamisesta Tampereelle. Tällainen sopimus oli: 1. Vesi voidaan aluksi johtaa joko Mältinrannasta tai Mustalahdesta kaupungin läpi Kauppatorille, jolloin putket saavat sellaiset mittasuhteet, jotka ovat tarkoituksenmukaiset. 2. Vesijohto saadaan vetää keskelle katuja, sekä että talonomistajat, joiden tontit ovat näiden katujen varsilla, voivat kohtuullista maksua vastaan saada tarvittavan veden. 3. Kyseessä olevaa vedenjohdatusta pidetään minun tai perillisten omaisuutena ja siten minä saan käyttää sitä omaan tarpeeseeni; samoin kuin maistraatti sitoutuu, sinä aikana kuin minä pidän vedenjohdatusta asianmukaisessa kunnossa ja vähitellen laajennan sitä muihin kaupunginosiin tarpeen mukaan, siihen, että mitään muuta vesijohtoa ei saa rakentaa ilman minun lupaani kaupungin alueelle. 4. Jos minä möisin laitoksen toiselle henkilölle tai luopuisin kyseisestä laitoksesta, sitoudun sitä ennen tarjottuun hintaan tarjoamaan sitä maistraatille. 5. Jos jonkun ennalta arvaamattoman luonnonmullistuksen takia vesijohto olisi jonkin aikaa käyttökelvoton, sitoudun minä korjaamaan sen, mutten vastaa siitä aiheutuneita vahinkoja. 6. Maistraatti sitoutuu asettamalla sopivan sakon estämään vahingonteon vesijohtoa ja kaikkea siihen kuuluvaan kohtaan. 7. Kaupungin kassa suorittaa minulle vuosittaisen 200 Suomen markan maksun sitä vastaan, että Raatihuone, ylempi alkeiskoulu ja sairaala käyttävät vesijohtoa. Maksu suoritetaan minulle, vaikka kyseiset laitokset eivät käyttäisi sitä. 8. Sikäli kuin vesijohto myötävaikuttaa yleiseen turvallisuuteen ja muun muassa tuo mukanaan kaupungin asukkaille sen hyödyn, että heidän kiinteistöjensä vakuutusmaksut laskisivat, pidän halpana 40 pennin maksua Maistraatin perimästä kuudestoistaosasta, jota vastaan niin markkinoille kuin tavallisina toripäivinä voi toriväki käyttää vettä ilmaiseksi. 9. Maksu siitä vedestä, joka kulutetaan Kauppatorilla ja sen lisäksi erityisiin paikkoihin asennetuista paloposteista, sitoudun asettamaan maksun siitä niin kohtuulliseksi kuin mahdollista. 10. Jos kuudestoistaosan määrä tulevaisuudessa pienenisi alle 2 500, maistraatti vastaa puuttuvista maksuista. Koko vesilaitoksen historiikki ja tarina vesiputken rakentamisesta on ladattavissa klikkaamalla hiirellä tästä.