Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tampere-talo täyttää 30 vuotta: Kriiseistä on talossa ennenkin seurannut myös hyvää – katso historialliset kuvat vuosien varrelta

Kun Tampere-talossa rakennettiin kaikkien aikojen Tampere-talon ennätysvuotta 2020, ei kukaan osannut odottaa, mitä tuleman piti. Tampere-talon 30-vuotisjuhlaa vietettiin tiistaina 29. syyskuuta keskellä koronan muuttamaa maailmaa. – Mutta siihen on turha jäädä itkemään, se ei auta ketään, sanoo Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas puhelimeen. – Kun katson juuri tästä ohi kulkevia asiakasryhmiä, jotka ovat talokierroksella ja jotka ovat nähneet uusia tilojamme, olen ylpeä ja myönteinen. Olemme saaneet tilanteesta huolimatta kesäkuusta lähtien palvella lähes 40 000 ihmistä ja tuottaa ihmisille kulttuurielämyksiä ja kohtaamisen ja kaupankäynnin mahdollisuuksia, Ahokas jatkaa. Määrä on toki useita satoja tuhansia vähemmän kuin normaalisti tänä aikana. – Tiedämme, että pandemia ei mene nopeasti ohi, olemme tehneet kaikkemme, että voidaan turvallisesti ja vastuullisesti järjestää tapahtumia tässä tilanteessa. Tampere-talossa oli jo ennestään käytössä digitaalisia ja hybriditapahtumakonsepteja, mutta pandemia vauhditti niiden käyttöä. Hybriditapahtuma tarkoittaa, että osa osallistujista on paikan päällä ja osa etänä. Erilaisilla sähköisillä välineillä toteutetaan kokonaisuus, jossa ihmiset voivat olla vuorovaikutuksessa ja käydä aitoa dialogia. Esimerkiksi Ahokas antaa sdp:n puoluekokouksen, johon osallistui 900 ihmistä, joista 500 paikan päällä Tampere-talossa. – Meillä oli sekä mittavat turvallisuusjärjestelyt paikan päällä että mittavat järjestelyt niin, jotta ihmiset, jotka eivät olleet paikalla, pystyivät myös osallistumaan vuorovaikutukseen ja kaikkeen elämyksellisyyteen, Ahokas sanoo. Ahokkaan mielestä myöskään suurteollisuuden ja palveluyritysten kauppaa ei oikeastaan pysty juuri tekemään sähköisesti, ihmisten täytyy kohdata ja keskustella. Vuosi 1991, vuosi 2020 Ahokkaan mukaan Tampere-talon 30-vuotisessa historiassa on kaksi merkittävää kriisin paikkaa: Ensimmäinen oli vuosi 1991, jolloin osakeyhtiö oli mennä konkurssiin.  Kukaan ei ollut osannut ennakoida, miten valtavat kulut tällaisessa Tampere-talon kaltaisessa kiinteistössä ja toiminnassa on. – Vuonna 1991 täällä oli hyvin tiukat paikat. Käytiin yt-neuvottelut ja jouduttiin irtisanomaan runsaasti ihmisiä, Ahokas sanoo. Mutta siitä kriisistä lähti liikkeelle eräs hyväkin kehityskulku. Koska talon piti säästää, etsittiin kaikin voimin keinoja, miten vähentää esimerkiksi energia- ja jätekustannuksia. Tavoitteena oli puolittaa nuo kustannukset. – Eihän sitä silloin tajuttu vuonna 1991, että siitä lähtee rakentumaan yksi eurooppalaisella mittakaavalla edistyksellisimmistä ympäristöohjelmista kokonaisuutena. Kriisistä lähti merkittävä innovaatio, jonka tuloksena Tampere-talo on tänä päivänä Suomen ainoa hiilineutraali tapahtumakiinteistö, Ahokas sanoo. Tänä päivänä se on yksi meidän keskeisimmistä kilpailutekijöistämme, Ahokas sanoo. – On käynnissä vakava kriisi. Mutta haluamme uskoa, että tästä kriisistä nousee myös jokin merkittävä innovaatio, Ahokas sanoo. Uusia sävyjä Tampere-talon järjestyksessä toinen johtaja Kaarina Suonio muistaa oman aikansa Tampere-talossa hyvänä. Hän johti taloa vuosina 1997–2004. Suonion mukaan jo ensimmäisen johtajan Carl Öhmanin kaudella Tampere-taloon oli jo syntynyt hyvä toimintakulttuuri. – Se oli tavattoman asiakasmyönteinen talo ja myös hyvin suosittu. Sekä Tampereella, kun ennakkoluulot oli voitettu, mutta myös, myös koko maassa, Suonio sanoo puhelimeen. Jo Suonion aikana Tampere-talo voitti usein kisassa ja toimi kongressien ja kokousten pitopaikkana. Konserttipuoli elävöitti monella tavoin Tampereen kulttuurielämää ja vaikutti laajemminkin. Suoniolle itselleen läheisin tapahtuma oli hänen omasta ideastaan järjestetty Suuri Filosofiatapahtuma, joka toi uuden sävyn Tampere-talon profiiliin. – Se onnistui hyvin. Saatiin hienoja kansainvälisiä ja kotimaisia luennoitsijoita, Suonio sanoo. Tapahtuma ei ollut taloudellisesti menestyksellinen. Hieno henki Erityisesti Suonio muistaa Tampere-talon ilmapiirin. – Sen talon henki oli kauhean myönteinen ja innostava. Suonion mukaan eri henkilökuntaryhmät kommunikoivat keskenään hyvin. Johtaja itse muistaa usein ruokailleensa esimerkiksi tekniikasta vastaavien työntekijöiden kanssa. – Tunsin ne ihmiset. Syötiin yhdessä yleensä päivittäin ja juttu lensi. Tapasin heitä toki muutenkin työn merkeissä. Minunhan piti esitellä hallitukselle isot tekniikkahankinnat. Mutta epämuodolliset tapaamiset tapahtuivat henkilökunnan ruokasalissa, Suonio sanoo. Suonio muistaa miettineensä johtajakaudellaan paljon talon turvallisuutta. – Isossa talossa harvoin tulee ajatelleeksi, että kaikkeen hauskaan, mitä tapahtuu ja minkä yleisö näkee, liittyy hirveästi taustatyötä, joka liittyy myös esimerkiksi juuri turvallisuuteen. Nythän turvallisuuskysymykset ovat erityisen haastavia. Mutta aina mietitytti, onko turvallisuuden eteen tehty tarpeeksi. Suoion aikana kyse ei ollut koronaviruksesta, vaan ”tavallisista” asioista, kuten tulipalo- tai terrorivaarasta. Ydinmuutoksena omaan johtajakauteensa Tampere-talossa Suonio näkee sen, että talo on laajentunut ja lisää tiloja on rakennettu. Vireen tullutta hotellia hän pitää myös onnistuneena ratkaisuna. – Tampere-talo on joka päivä kuin se olisi uusi, sitä pidetään niin hyvässä kunnossa. Tämäkin heijastelee myös talon henkilökunnan asennetta: kaikki on tip top.