Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Sairauspoissaoloista kasautuu yhteiskunnalle vuosittain yli viiden miljardin kustannukset – niiden vähentämiseen on keinoja: avaimena pidetään työajan muutosta

Työntekijöiden sairauspoissaoloissa nousevat esille mielenterveysongelmat ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Molempiin auttaisi ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, todetaan Terveystalon Tekemättömän työn vuosikatsauksessa. – Mielenterveysongelmissa välittämisen kulttuuri on tärkeä. Lähijohtajan kanssa pitäisi voida halutessaan keskustella asioista. Ensimmäisen keskustelun ei tarvitsisi olla se, kun joku on pielessä, sanoo Terveystalon kehittämisylilääkäri Maaret Helintö . Tuki- ja liikuntaelinsairauksissa eli esimerkiksi selkäkivussa tärkeää on ennaltaehkäisy silloin, kun ongelmia ei vielä ole. Työpaikalla tämä tarkoittaa työergonomiaa ja oikeanlaisia työntekotapoja, vapaalla liikuntaa. Ihannetilanteessa 1,5 miljardin säästömahdollisuus Vuosittain sairauspoissaolot aiheuttavat yksityisissä yrityksissä yhteensä 3,6 miljardin euron menetykset, arvioi Terveystalo. Luvut perustuvat Terveystalon vuosittaiseen tutkimukseen, johon osallistui 45 suurta yritystä. Kun mittaukseen lisätään Kevan tiedot 400 000 henkilötyövuodesta ja kolmesta neljäsosasta julkisen puolen työntekijöistä, päästään yhteensä yli 5 miljardin euron sairauspoissaolokustannuksiin vuodessa koko Suomessa. Sairauspoissaolojen kustannukset ovat Terveystalon analysoimissa yrityksissä keskimäärin 2 558 euroa henkilötyövuotta kohti. – Kuntaorganisaatioissa maksetaan enemmän sairauspoissaolokuluja kuin yrityksissä keskimäärin, sanoo Kevan palvelupäällikkö Toni Pekka . On kuitenkin muistettava, että Terveystalon mittauksessa lienee mukana niin sanottuja valveutuneita yrityksiä. Tästä kertoo se, että mitattavat yritykset ovat pystyneet vähentämään sairauspoissaolokulujaan noin 400 eurolla henkilötyövuotta kohti kymmenessä vuodessa. Voi olla, että keskimääräisissä yrityksissä sairauspoissaolokustannukset ovat mittausta suuremmat. Terveystalo laski, että samanlaisella 400 euron vähennyksellä kaikissa yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa sairauspoissaolokuluja voisi leikata jopa 1,5 miljardia euroa koko maassa. Lyhyempi työaika avainratkaisu Osatyökykyisten huomioiminen on erityisen tärkeää, kun sairauspoissaolojen kuluja aletaan vähentää. Havainnot sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta kertovat, että kaikkein vähiten kustannuksia tulee, jos työntekijä pystyy tekemään osittaista työaikaa sairauden sallimissa rajoissa. Tämä parantaa usein myös sairastuneen vointia ja elämänlaatua. – Sairauspoissaoloja ei saa kokonaan pois, ja osa on vakavia sairauksia. Mutta kun vointi alkaa olla parempi, joissakin tapauksissa töihin voisi palata aikaisemmin kevennetyllä työviikolla, arvioi Terveystalon Maaret Helintö. Myös julkisella sektorilla osatyöaika on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. – Osatyökyvyttömyyseläke säästää huomattavasti yhteiskunnan varoja verrattuna työkyvyttömyyseläkkeeseen. Samalla jää toivo täydestä työkyvystä, ja se on usein myös yksilön kannalta eduksi. Häviäjiä ei ole, toteaa Kevan Toni Pekka. Yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa on vielä eroa, miten osatyökykyyn suhtaudutaan. Kaikkialla lyhyempi työviikko ei vieläkään ole mahdollinen. Ennakoiva puuttuminen sairauspoissaolojen juurisyihin on tärkeää myös siksi, että pitkittyneet sairausjaksot ennustavat siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle. – Tavallista pidemmät sairastavuusjaksot nostavat todennäköisyyden päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle kymmenkertaiseksi, sanoo Pekka.