Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Vihriälän neljän talousviisaan työryhmä luki talouden madonluvut – ”Merkitsee erittäin suuria menoleikkauksia tai veronkorotuksia, jotka tulevat olemaan vaikeita”

Työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtaman työryhmän mukaan talouden sopeutustarve on vähintään 3–4 prosenttia bkt:sta. Tämä riittäisi työryhmän mielestä todennäköisesti julkisen velan bkt-suhteen vakauttamiseen alle 90 prosenttiin 2020-luvulla. – Lähtökohta on, että tänä vuonna tulee talouteen iso shokki ja toipuminen on hidasta. Hetkellinen kasvupiikki mahdollinen, kun rajoituksista päästään eroon, Vihriälä sanoi. Sopeutustarve pienenee, jos työssä olevien osuus väestöstä nousee ja työn tuottavuus paranee. Työryhmän mielestä on koottava iso kipupaketti, joka koostuu menoleikkauksista, veronkiristyksistä ja rakenneuudistuksista. Menopuolella on tarve arvioida kriittisesti kaikkia isoja menoeriä, joita ovat sosiaaliturva, terveys, koulutus ja yritysten tuki. Sopeutuksen tulisi alkaa viimeistään vuonna 2023. – Kun rajoituksista päästään eroon, tarvitaan elvytyspaketti, mutta aika pian sen jälkeen on aloitettava julkisen talouden sopeuttaminen. Matala korkotaso auttaa velkaongelman hoitamisessa. Emme kuitenkaan voi luottaa siihen, että korkotaso vuoden 2030 jälkeen sama kuin nyt, Vihriälä totesi. Vihriälän mukaan massiiviset veronalennukset tai tulonsiirtojen lisäykset eivät ole paras tapa elvyttää. Mieluummin Vihriälä näkisi perinteisiä investointeja muun muassa infraan ja ryhmän mukaan valtion on satsattava osaamiseen. – Monet kuluttajat ovat valmiita käyttämään palveluita, kun se on turvallista. Olemme selvittäneet kuluttajien näkemyksiä, Vihriälä totesi. Kansliapäällikkö Martti Hetemäen mukaan raportin arvio julkisen talouden sopeutustarpeesta kriisin jälkeen on oikeaa kokoluokkaa. – Merkitsee erittäin suuria menoleikkauksia tai veronkorotuksia, jotka tulevat olemaan vaikeita. – Vaikeita päätöksiä ei voida jättää huomisen huoleksi. Kriisin jäljiltä ei pidä jättää tuleville sukupolville perintöä, jota he eivät voi hoitaa Hetemäki totesi. Neljän viisaan ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö asettivat selvitystyöryhmän huhtikuun alussa. Selvitystä tekemässä ovat olleet myös Helsingin yliopiston professori Roope Uusitalo , valtiotieteiden tohtori Sixten Korkman sekä talousnobelisti, professori Bengt Holmström . Selvityksen valmistelussa syntyi hallinnollista häiriötä kun ilmeni, että ryhmä ei aluksi ollut saada kaikkia pyytämiään tietoja koronavirukseen liittyvistä skenaarioista. Tiedonsaanti saatiin kuitenkin järjestymään Uusitalon kerrottua ongelmista MTV:n haastattelussa.