Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Ajatus Viinikanlahden urbaanista asuinalueesta poiki 57 ehdotusta - Arkkitehti Jorma Mukala uskoo ideakilpailuihin: ”Tuo ajankohtaisimmat ideat suunnitteluun”

Ensimmäiset suuntaviivat siitä, millaiseksi Tampereen Viinikanlahden alue saattaa 2020-luvulla muotoutua, ovat nyt selvillä. Viinikanlahden alueen ideakilpailuun määräaikaan mennessä jätetyt 57 ehdotusta paljastettiin keskiviikkona. Hankekehityspäällikkö, ideakilpailun tuomariston jäsen Minna Seppänen arvioi, että määrä on suuri suunnittelukohde huomioon ottaen. Seppänen toteaa, että Suomessa arkkitehtuurikilpailut, joissa suunnitellaan yksittäisiä rakennuksia, kuten Helsingissä keskustakirjasto Oodia tai Guggenheim-museoa, keräävät yleensä paljon ehdotuksia. Viinikanlahden kaltaisen laajan alueen suunnittelu edellyttää vaativan kaupunkirakenteen suunnittelun hallintaa, jolloin tekijöitä on vähemmän. Lue lisää: Tekosaaria, uima-altaita, pyöreitä tornitaloja, siltoja – Viinikanlahdelle ehdotetaan nyt toinen toistaan näyttävämpiä ratkaisuja, katso kaikki 57 ehdotusta Parhaat vertailukohdat ovat Tampereella Arkkitehti Jorma Mukala on samaa mieltä Seppäsen kanssa: 57 kilpailuehdotusta on hänen mukaansa melko paljon. Jos ehdotusten määrää haluaa arvioida tarkemmin, parhaat vertailukohdat löytyvät hänen mukaansa Tampereelta. Hiedanrannan kansainväliseen ideakilpailuun lähetettiin vuonna 2016 39 kilpailutyötä. Vuosi myöhemmin kaupunki järjesti suunnittelukilpailun Tampereen taidemuseon alueen ja Pyynikintorin kehittämisestä. Tähän kilpailuun ehdotuksia lähetettiin 147. Vertailun vuoksi: Helsinkiin vuosi sitten joulukuussa avatun keskustakirjasto Oodin kilpailuun lähetettiin yli 540 ehdotusta vuonna 2012. Talokilpailu on selkeä projekti Mukala toteaa, että arkkitehtitoimiston näkökulmasta talokilpailu on selkeä projekti. Jos ehdotus ei voita kilpailua, sitä ei toteuteta. Jos ehdotus voittaa kilpailun, suunnitelmaa hiotaan, se toteutetaan ja talo rakennetaan. – Kaupunkisuunnittelukilpailu on sillä tavalla erilainen, että siinä haetaan nimenomaan ideoita siitä, miten alue jäsennellään. Vaikka ehdotus valittaisiin voittajaksi, työtä on edessä paljon. Kaupungin asemakaavoitusosasto ottaa yleensä johtavan roolin ja se, miten pitkään voittajaehdotuksen tekijä on mukana ja miten täydellisesti kilpailuehdotus toteutuu, riippuu hankkeesta. Mukalan mukaan Tampereella esimerkiksi Tampellassa aikanaan arkkitehtuurikilpailussa voittaneen ja kaavoituksen suunnitelmat toteutuivat hyvässä sovussa. Toisenlaisiakin esimerkkejä on. Ratinassa Pyhäjärven puoleisen rannan suunnittelukilpailun voittanut taho ei Mukalan mukaan juuri muuta tehnyt kuin kätellyt kilpailun palkintorahat. Ehdotuksia myös maailmalta Viinikanlahden ideakilpailua on markkinoitu kansainvälisesti. Kilpailuehdotusten tekijät eivät vielä ole tiedossa, sillä ehdotukset on jätetty nimimerkeillä. – Toivomme, että ehdotuksia on tullut joka puolelta maailmaa. Näin varmasti on, Seppänen sanoo. Ideakilpailun tarkoituksena on löytää luovia kaupunki- ja maisema-arkkitehtuurin ideoita, jotka palvelevat sekä asumista että vapaa-aikaa. Mukala on mielissään kuullessaan Viinikanlahden alueen kaupunkisuunnittelukilpailusta ja kymmenistä kilpailuehdotuksista. Tampereella on Mukalan mukaan välillä ollut pitkiäkin ajanjaksoja niin, ettei yleisiä arkkitehtuurikilpailuja ole järjestetty. 2010-luvulla ideoita on kysytty muiden muassa Hiedanrannan ja Tampereen taidemuseon alueen kehittämiseen. – Kaikkia alueita ei voi suunnitella kilpailuilla, mutta yleensä on hyvä lähtökohta, kun kunta tai kaupunki järjestää yleisiä kilpailuja. Sillä tavalla saadaan käyttöön ajankohtaisimmat ideat, hän sanoo. – Rakentaminen maksaa valtavasti. Kilpailukustannus on siihen nähden pieni.