Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Hämeenkyrössä kaivataan kipeästi uusia tiloja sisäilmaongelmien vuoksi – huonokuntoisen kunnantalon suojelu aiheuttaa pulman: ”Se pitäisi purkaa betonisiin rakenteisiin asti”

Päättäjillä on visainen pulma Hämeenkyrössä. Vanhan kunnanviraston työntekijät teknistä ja vapaa-ajan virastoa lukuun ottamatta ovat alkuvuodesta asti olleet väistötiloissa sisäilmaongelmien takia. Myös seurakuntatalo on suljettu homeen pesiydyttyä sinne. Kunta ja seurakunta tarvitsevat kipeästi uudet tilat hallintoväelle ja kokouksille. Mutta, kunnantalon seutu on suojeltu rakennusympäristö. Maakuntamuseon mukaan kunnan talot pitää säilyttää sellaisenaan – jopa sokkeloisen kunnantalon sisäosat täytyisi pitää entisellään. Seurakunnan rivitalomainen, ”uutta” rakennuskantaa edustava rakennus sentään saanee purkuluvan. – Kunnantaloon ei ole koskaan tehty isoa remonttia, vain muutamiin huoneisiin on lisätty ilmanvaihtoa. Vuonna 1956 valmistunut rakennus on purueristeineen niin huonossa jamassa, että se pitäisi purkaa betonisiin rakenteisiin asti. Vanhan betonirungon kunnosta ei ole takeita, siitä ei todennäköisesti saa enää riittävän pitkäikäistä, tekninen johtaja Satu Hyötylä arvioi. Kunnanjohtaja Antero Alenius ihmettelee, miksi tilalle ei saisi rakentaa kokonaan uutta, täysin entisen näköistä kunnantaloa. Se palvelisi kaikkia osapuolia. Käytävällä yhdistetty, 1990-luvun alussa tehty uusin siipi on yhä teknisen ja elinkeino-osaston käytössä. Museoväen mielestä esimerkiksi valtuustosali olisi säilytettävä alkuperäisenä rakennushistoriallisen arvonsa takia. Hyötylällä ja Aleniuksella on mielessä myös vaihtoehto, josta nopeasti saa kunnan ja seurakunnan uuden keskuksen. – Entinen, kolmikerroksinen tekninen virasto Hollitien päässä on saanut purkuluvan. Nykyisen kolmostien viereen siihen saisi kaksoisviraston pelkällä rakennusluvalla, ilman viiveitä. Myös riittävät pysäköintitilat saa tontille ja osin nykyisille autopaikoille. Henkilöstölle tämä olisi paras ratkaisu, Hyötylä miettii. Alenius kaavioi, että seurakunnan ja kunnan vastaanottotilat voivat olla yhdessä. Seurakunta tarvitsee salin ja kappelin muun muassa siunauksia ja hartaustilaisuuksia varten, kunta puolestaan kookkaat kokous- ja esiintymistilat. Molemmilla on oltava toimistoja ja neuvottelutiloja. Rakennuksen pitää sointua arvokkaaseen perinneympäristöönsä. Kirkon seudulle mahtuu myös täydennysrakentamista. – Siinä on haastetta suunnittelijoille. Paikka on riittävän lähellä muun muassa sosiaali- ja terveyshallintoamme, terveyskeskusta ja vanhuskoteja. Kirkkoonkin on lyhyt matka, Alenius kertoo. – Jotkut halusivat uuden kunnantalon Tippavaaraan, piakkoin rakennettavan paloaseman jatkeeksi. Valtuusto valitsi vanhan kuntakeskusalueen kokonaistarpeen ja muun kysynnän takia. Kolmostiestä tulee sisäinen väylä palveluytimeemme. Aleniuksen mukaan ensi keväänä urakka-alkuun pääsevä ohitustie Hämeenkyrön väylä on mahdollisuuksiltaan toinen alue. 2000-luvun suurin muutos tarjoaa tilaisuuden yrittämiselle ja palveluille, joita kaikkia ei vielä ole edes tiedossa. Koulut ja päiväkodit ovat jo kunnossa. Tässä vaihtoehdossa kunnalle jää pulma: mitä tehdään vanhalle hallintotalolle, jos se on pakko säilyttää.