Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Erikoinen ilmiö muokkaa suomalaisen asuntorakentamisen maisemaa – asuntosijoittajat muokkaavat yhä Suomea ostamalla yli puolet uusista asunnoista

Kauppalehti kertoi 18. syyskuuta kiinnostavaa tietoa uusien asuntojen neliömääristä ja hinnoista. Erityisesti pienissä asunnoissa oli tapahtunut viidessä vuodessa merkittävä kehitys. Tampereella esimerkiksi uuden yksiön keskikoko oli pienentynyt kuudella neliöllä 28 neliöön. Samalla yksiön neliöhinta oli noussut 47 prosenttia. vertailtiin uusien kerrostaloasuntojen hintakehitystä vuosina 2014–2019. Perjantaina taasen Hypo kertoi, että edelleen yli puolet uusista asunnoista menee sijoittajille. Lisäksi Hypo arvioi, että ulkomaisten kiinteistösijoitusrahastojen pääoma on kasvanut viidessä vuodessa miljardista lähelle kuutta miljardia euroa ja kasvu jatkuu. Tietojen pohjalta voi perustellusti kysyä, minkä verran Suomen viime vuosien asuntotuotantoa ja kaupunkikehitystä ovat ohjanneet asukkaiden omat toiveet ja minkä verran vuokratuottojen optimointi. Asiaa olisi hyvä tutkia. Hyvää kehityksessä on ollut, että hankkeita on saatu nopeasti liikkeelle. Asunnot ovat tulleet tarpeeseen. Moni haluaa asua tehokkaammin kaupungin keskustassa, kun kaupungistuminen on totta ja elämäntyylit ovat muuttuneet. Silti on hyvä kysyä, onko asuntokehitys oikeansuuntaista ja kuka nopean kehityksen maksaa? Pitäisi myös kysyä, minkä verran Suomen antelias asumistukijärjestelmä on vaikuttanut rakentamiseen. Sijoittajalle kun paras ratkaisu on 21 neliön yksiö kaupungin keskustassa. Tällaisessa asunnossa vuokra voi olla korkea, mutta ei liian korkea suhteessa esimerkiksi asumistukeen. Rakennusbuumin osittaisina maksajina ovat olleet välillisesti veronmaksajat, kun asumistuen vuosittainen potti on kasvanut kymmenessä vuodessa reilusti yli miljardi euroa. Lukua voi miettiä esimerkiksi niin, että se on saman verran kuin uuden hallituksen tekemät ”tulevaisuusinvestoinnit”. Vuoden 2018 lopussa asumistukien piirissä oli 849 648 henkilöä ja asumistukia maksettiin vuodessa 2,1 miljardia euroa. Opiskelijoille potista maksettiin 550 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Mittakaavasta kertoo jotakin se, että hallitus lupasi korkeakoulujen perusrahoitukseen tiukan väännön jälkeen 60 miljoonaa euroa. Opiskelijoiden asumiseen tuli kuitenkin edellisvuonna 140 miljoonan euron lisärahoitus. Vuokralla asuminen Suomessa on kallista ja tukijärjestelmä vuotaa veronmaksajien rahaa koko ajan enemmän. Järjestelmään on kuitenkin vaikea puuttua, koska intressejä sen säilyttämiseen on poliittisen kentän jokaisella laidalla. On mielenkiintoista nähdä kuinka pitkälle tilanteen annetaan kehittyä, kun maksettavaksi tulevat vielä ylisuuret yhtiölainat. Kirjoittaja on Aamulehden toimituspäällikkö. Lue lisää: Asumistuki jatkanut paisumistaan – omistusasujat voivat maksattaa Kelalla nyt lainojaan ja korkojaan Lue lisää: Myös omistusasunnossa asuville maksetaan tukea