Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tässä voisi olla toimiva lääke koronapotilaille, ja nyt sitä testataan Tampereella – ”Sitä on helppo valmistaa, ja se on halpaa”

Taysissa Tampereella päästään aloittamaan koronapotilaille suunnattu lääketutkimus mahdollisesti jo toukokuun alkupuolella. Tuolloin sairaalahoitoon joutuneet koronaviruspotilaat voivat halutessaan ottaa toista kahdesta tutkimuslääkkeestä. – Osallistuminen on vapaaehtoista. Potilaalta kysytään aina, haluaako hän kokeeseen osallistua, Tampereen yliopistollisen sairaalan Reumakeskuksen reumalääkäri Jarno Rutanen sanoo. Rutanen ja hematologian osaston ylilääkäri Marjatta Sinisalo ovat Taysissa alkavan kokeen päätutkijat. Tutkimusta tehdään Taysin keuhko-, infektio- ja koronaosastoilla. Lääkekokeilu on osa Maailman terveysjärjestön WHO:n pikavauhdilla käynnistämää maailmanlaajuista Solidarity-projektia. WHO:n verkkosivujen mukaan tutkimushankkeeseen on ilmoittautunut mukaan jo yli 100 maata. Sinisalo ja Rutanen kuuluvat tutkimuksen kuuden lääkärin ohjausryhmään. Molemmat ovat olleet mukana ydinryhmässä ja Suomen osuuden suunnittelussa alusta saakka. Tays ilmoittautui mukaan ensimmäisenä sairaalana Suomessa. Projektin kansallinen päätutkija Suomessa on Helsingin yliopiston kliinisen epidemiologian dosentti ja HUS:n lääkäri Kari Tikkinen . –Halusimme mukaan, sillä on erittäin tärkeätä, että lääkkeet tutkitaan hyvin ennen kuin niitä otetaan laajaan käyttöön. Vaikka lääkkeitä käytetään jo eri puolilla maailmaa, niiden tehosta ei ole toistaiseksi riittävää näyttöä, Sinisalo sanoo. Neljä kokeiluryhmää WHO:n tutkimushankkeessa on mukana neljä muiden sairauksien hoidossa jo käytössä olevaa lääkettä: remdesiviiri, lopinaviiri-ritonaviiri, interferonibeeta-1a sekä klorokiini tai hydroksiklorokiini. Tutkittavat lääkkeet on valinnut WHO, mutta kukin maa saa itse päättää, mitä lääkkeitä ne omissa tutkimuksissaan käyttävät. Suomessa kokeiltavaksi on valittu remdesiviiri ja reumahoidoissa paljon käytetty hydroksiklorokiini. Hydroksiklorokiinia käyttää Suomessa noin 30 000 ihmistä. – Soluviljelmissä lääkkeellä on todettu olevan vaikutusta viruksia vastaan, mutta tieto siitä, auttaako se koronavirusinfektiossa, on vielä hyvin vajavaista, Rutanen sanoo. Jos hydroksiklorokiini toimisi, olisi se ihanteellinen lääke. – Se on ollut pitkään käytössä, sitä on helppo valmistaa, se on halpaa ja sitä olisi saatavilla kaikkialla maailmassa. Siksi se on hyvin houkutteleva, Rutanen sanoo. Hydroksiklorokiinia valmistetaan myös Suomessa. Ebolan hoitoon käytetty remdesiviiri on uusi lääke. Lääkkeellä ei ole vielä myyntilupaa missään maassa. – Vaikka sen vaikutuksista covid-19-taudin hoidossa on alustavaa näyttöä, lääkkeestä ei ole julkaistu toistaiseksi sellaisia satunnaistettuja tutkimuksia, joiden avulla sen tehoa ja vaikutusta voidaan kunnolla arvioida, Sinisalo sanoo. Ei alle 18-vuotiaille Taysissa toteutettava tutkimus on satunnaistettu tutkimus. Tietojärjestelmä arpoo potilaalle annettavan hoidon kolmesta eri vaihtoehdosta: koronaviruksen hoitoon annettava standardihoito ilman tutkimuslääkettä, standardihoito yhdessä hydroksiklorokiinin kanssa tai standardihoito ja remdesiviiri. Tampereella lääketutkimukseen voivat päästä mukaan vain sairaalahoitoon joutuvat potilaat. Ikäraja on 18 vuotta. Tehohoitopotilaita ei tähän tutkimukseen ensisijaisesti oteta. Teho-osastoilla on menossa oma valtakunnallinen tutkimus (Remap-Cap). Uuden koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin standardihoitoon kuuluvat tällä hetkellä hengityksen tukihoidot, sillä sairaus vaurioittaa keuhkoja ja aiheuttaa hengitysvaikeuksia. – Potilaille annetaan lisähappea. Käytössä on erilaisia laitteita, joilla hengitystä voidaan auttaa. Äärimmäisin vaihtoehto on teho-osastolla annettava hengityskonehoito, Rutanen sanoo. Tutkimukseen mukaan lähtevien potilaiden turvallisuudesta pidetään hyvää huolta. – On hyvin tärkeätä, että lääkkeillä ei aiheuteta potilaille lisää vahinkoja. Sairaalahoitoon tämän uuden viruksen takia joutuvat potilaat ovat yleensä hyvin sairaita, Sinisalo sanoo. Vaikka hydroksiklorokiini on tunnettu ja pitkään käytetty lääke, sen käyttöön covid-19-taudin hoidossa voi liittyä ongelmia. Tutkimuksessa hydroksiklorokiiniannos on reumataudeissa käytettyä annosta suurempi. – Siksi koe tehdään hyvin tarkan tutkimusprotokollan mukaisesti. Potilaan sydämen toimintaa seurataan poikkeuksellisen tarkasti koko ajan. Tutkimuksen ohjausryhmässä on mukana myös kardiologi, Sinisalo sanoo. Kokeellinen lääkehoito kestää kymmenen päivää. Lääkehoito lopetetaan, jos potilas kotiutetaan ennen kuin kymmenen päivää on täyttynyt. Tuloksia nopeasti Tuloksia on luvassa nopeasti. Mahdollisesti jo ensi kesänä. Vaikka Pirkanmaalla sairaalaan ei ole onneksi vielä joutunut paljon potilaita, mukana olevien muiden suomalaisten sairaaloiden ansiosta tutkimukseen saadaan mukaan riittävästi ihmisiä, jotta tutkittavien lääkkeiden vaikutuksesta suomalaisessa väestössä saadaan tietoa. Tosin tämä riippuu siitä, kuinka kovalla kädellä uusi koronavirus suomalaisia vielä kurittaa. Tutkimus on adaptiivinen eli mukautuva. – Jos joku lääke osoittautuu tehottomaksi, se voidaan poistaa tutkittavien joukosta. Toisaalta mukaan voidaan nopeasti ottaa myös uusia lääkkeitä. Siinä mielessä tämä on hyvin poikkeuksellinen lääketutkimus, Sinisalo sanoo. – Tämä ei ole pelkästään tiettyjen lääkkeiden tutkimista. Tässä rakennetaan samalla tutkimusalustaa, jonka avulla muuttuvassa tilanteessa voidaan nopeasti käynnistää uusia tutkimuslinjoja, Rutanen sanoo. WHO kokoaa eri maissa tehtävät tutkimustulokset yhteen ja tekee ratkaisut tutkimuslääkkeistä ja lääkityksen muutoksista. Suomalaisten potilaiden turvallisuustiedot raportoidaan myös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle Fimealle. Väärä käyttö vaarallista Sekä Sinisalon että Rutasen mielestä tutkimus on hyvin tärkeä, sillä WHO:n tutkimukseen kelpuuttamilla lääkkeillä tehdään jo kokeellisia covid-19-hoitoja monessa maassa. – Lääketutkimusten ulkopuolella annettavien kokeellisten hoitojen ongelma on, että niistä ei kerry vertailukelpoista tietoa. Jos kokeellisia hoitoja otetaan laajaan käyttöön ilman perusteellisia tutkimuksia, laajaan käyttöön voi lipsahtaa jotain sellaista, mistä ei ole hyötyä, Rutanen sanoo. Tämän hetkisen tiedon valossa uusi koronavirus on mitä ilmeisemmin pitkäaikainen riesa maailmassa. Ainakin siihen saakka kunnes rokote saadaan valmiiksi ja laajaan käyttöön. Ennen tätä joudumme todennäköisesti kohtaamaan myös taudin toisen aallon. – Ilman satunnaistettuja tutkimuksia, voisi käydä niin, että esimerkiksi hydroksiklorokiinin käytöstä tulisi käypä hoito ilman, että on osoitettu sen hyötyä, Sinisalo sanoo. – Sellaisten lääkkeiden käyttö, joiden tehoa ei ole osoitettu, ei ole viisasta, sillä lääkkeillä voi aina olla myös haittoja. Toisaalta sairaalahoitoon joutuneiden koronapotilaiden tauti on vakava, ja olisi hienoa, jos tutkimuksen avulla siihen löytyisi tehoava hoito.