Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Tämä kaikki tiedetään pidentyvästä oppivelvollisuudesta: Jopa 2 600 euron säästö nuorelle, laiminlyönnistä huoltajille sakkoja

Uusi hallitus on päättänyt korottaa oppivelvollisuusiän 18 vuoteen ja tehdä toisen asteen koulutuksesta maksuttoman. Iltalehti koosti, mitä uudistus käytännössä tarkoittaisi. Aikaisintaan 2021 Uuden hallituksen tavoitteena on, että kaikki suomalaiset suorittaisivat toisen asteen tutkinnon. Hallitus haluaa saavuttaa tavoitteen pidentämällä oppivelvollisuuden 18 ikävuoteen. Nykyisin oppivelvollisuus päättyy, kun peruskoulu on suoritettu tai viimeistään sinä kalenterivuotena, jona nuori täyttää 17 vuotta. Koska oppivelvollisuus päättyisi hallituksen suunnitelman mukaan jatkossa 18-vuotiaana, nuorta ei näillä näkymin voitaisi velvoittaa suorittamaan tutkintoa loppuun. Toisen asteen tutkinnot kestävät pääsääntöisesti kolme vuotta. Hallitusohjelmassa ei ole vielä määritelty aikataulua pidennetyn oppivelvollisuuden voimaantulolle. Tuore opetusministeri Li Andersson (vas.) korostaa, että iso uudistus vaatii huolellisen valmistelun. Pidennettyyn oppivelvollisuuteen ja maksuttomaan toiseen asteeseen on varattu hallitusohjelmassa 107 miljoonaa euroa vuodelle 2023. – Ajatus on, että se olisi jo ennen tätä voimassa, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen . Lehikoisen mukaan pidennetty oppivelvollisuus voisi tulla voimaan aikaisintaan 2021. Muutakin kuin lukio ja ammattikoulu Pidemmän oppivelvollisuuden vuoksi ei lähtökohtaisesti tarvittaisi lisää aloituspaikkoja toiselle asteelle, koska jo nyt aloituspaikkoja jää tietyillä aloilla tyhjiksi, sanoo toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE:sta. Haasteena on se, että nuorille tulisi löytyä sellaisia opiskelupaikkoja, jotka heitä motivoivat. – Kaikki eivät edelleenkään voi päästä alalle, jonne haluavat. Se, että lähihoitajakoulutuksen soveltuvuuskokeet palautetaan, siirtää haastetta toisille aloille. Aloituspaikkoja riittää, mutta haaste on, miten saadaan ohjattua nuoret heille soveltuville ja heitä kiinnostaville aloille, Lamppu toteaa. Uudistuksen valmistelussa on ratkaistavana, mitkä kaikki tavat hyväksyttäisiin pidemmän oppivelvollisuuden täyttämiseksi. – Miten otetaan huomioon eri tavat suorittaa oppivelvollisuus. Ei se voi olla pelkästään perinteinen lukio tai ammatillinen koulutus, OKM:n Lehikoinen sanoo. Toisella asteella viitataan perinteisesti lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Hallitus aikoo rakentaa pidemmän oppivelvollisuuden myötä myös erilaisia opinto- ja tukimuotoja, jotka voitaisiin sisällyttää toisen asteen tutkintoihin. Näitä olisivat hallitusohjelman mukaan esimerkiksi kymppiluokat, kansanopistot, työpajatoiminta, kuntoutus ja valmentavat koulutukset. – Tässä lähdetään siitä, että tutkinto on ideaali, mutta voidaan tehdä myös tutkinnon osia tai hankkia muutoin osaamista, joka auttaa ihmistä työllistymään, Lamppu sanoo. Huoltajat vastuussa Suomessa vakituisesti asuvilla lapsilla on lakiin perustuva oppivelvollisuus. Oppivelvollisen on osallistuttava perusopetukseen tai saatava perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Jos oppivelvollinen ei osallistu järjestettyyn opetukseen eli häntä opetetaan kotona, asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä. Oppivelvollisen huoltajan on lain mukaan huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritetuksi. Jos tuleva hallitus pidentää oppivelvollisuuden 18 ikävuoteen, huoltajien vastuu valvoa oppivelvollisuuden suorittamista jatkuisi näiltä näkymin pidempään kuin nykyisin. Jos huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden täyttämistä, kunta voi tehdä hänestä tutkintapyynnön ja hänet voidaan tuomita sakkoon oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä. Nykyisin kunta tai opetuksen järjestäjä voi myös tehdä oppivelvollisuuden laiminlyönnistä lastensuojeluilmoituksen, jonka perusteella lastensuojeluviranomaiset päättävät tarvittavista toimenpiteistä. Sitä, miten oppivelvollisuuden toteuttamista valvottaisiin käytännössä peruskoulun suorittamisen jälkeen, pohditaan uudistuksen valmisteluvaiheessa. Viime vuosina on ollut yksittäisiä tapauksia , joissa lapsen huoltaja on tuomittu sakkoihin, kun lapsi on ollut paljon poissa koulusta. Materiaalit maksuttomiksi Hallitusohjelmassa todetaan, että oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttää toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta. Ohjelman mukaan tulevalla kaudella tehdään selvitys maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta ja oppimateriaalikustannusten alentamisesta. Selvityksen pohjalta ryhdytään toimenpiteisiin maksuttoman toisen asteen koulutuksen toteuttamiseksi. Opetus toisella asteella on jo nyt maksutonta, mutta uudistuksen myötä oppimateriaaleista tulisi maksuttomia. Nykyisin lukion oppimateriaaleista voi tulla tuhansien eurojen lasku. Lukion oppikirjoista ja muusta opiskelumateriaaleista aiheutuvat kustannukset ovat Opetushallituksen selvityksen (2018) mukaan keskimäärin 2180 euroa lukioaikana. Summa sisältää oppikirjat, opiskelutarvikkeet, tietokoneen, laskinlisenssin sekä ylioppilastutkintomaksut. Selvityksen mukaan koko lukion aikana tulevien kustannusten vaihteluväli on 1640–2670 euroa riippuen siitä, miten arvio kustannuksista on toteutettu. Suomen Lukiolaisten Liitto on laskenut koko lukion aikana oppimateriaaleista kertyviksi kustannuksiksi 2670 euroa. Lukiolainen tarvitsee muun muassa oman kannettavan tietokoneen ylioppilastutkinnon suorittamista varten. Opetushallituksen selvityksen (2018) mukaan yli 70 prosentissa lukioista opiskelijat hankkivat nyt kannettavan tietokoneen itse. Ammattikoulut tarjoavat joitakin välineitä opiskelijoidensa käyttöön, mutta monella alalla käytäntönä on, että opiskelija hankkii työssä tarvittavia välineitä opintojen aikana. Ideana on, että välineitä voisi käyttää myös työuralla. Esimerkiksi kampaamoalalla tarvitaan saksia ja peruukkeja. Kokkien tarvitsemat veitset voivat maksaa yhteensä useita satoja euroja. – Varmasti jatkossakin voi hankkia itse välineet koulun tarjoamien sijaan, Lamppu sanoo. OAJ pitää tärkeänä, että oppimateriaalien maksuttomuus selvitetään huolella. – Se pitäisi tehdä järkevästi, esimerkiksi kirjasto- ja leasing-palvelua hyödyntäen, eikä niin, että ostetaan ja lähdetään kilpailuttamaan halvimmat kirjat kaikille, katsoo OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka. Opettajia lisää? Uusi hallitus on luvannut, että ammatilliseen koulutukseen tulee noin tuhat opettajaa lisää seuraavien vuosien aikana. Näin on kuitenkin tapahtumassa huolimatta siitä, pidennetäänkö oppivelvollisuutta vai ei. Ammatillisen koulutuksen resursseja on leikattu yhteensä yli 300 miljoonaa euroa kahdella edellisellä hallituskaudella ja noin 1600 opettajaa on irtisanottu. Krooninen rahoitusvaje on nyt Lampun mukaan vähintään 100 miljoonaa euroa vuodessa. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen huomauttaa, että lähes kaikki peruskoulun 9. luokan päättäneet hakevat heti jatko-opintoihin. Vuonna 2017 hakematta jätti 0,4 prosenttia peruskoulun suorittaneista. Kokonaan jatko-opintojen ulkopuolelle jäi 3,1 prosenttia ikäluokan nuorista. Jos kaikki ikäluokan nuoret aloittaisivat toisen asteen opinnot, he mahtuisivat lähtökohtaisesti entisiin ryhmiin. Jos opiskelun keskeyttävät jatkaisivat loppuun asti toisen asteen opintojaan, se ei myöskään Luukkaisen mukaan suoraan lisäisi opettajien tarvetta. OAJ kuitenkin katsoo, että toiselle asteelle tarvittaisiin lisää opettajia, etenkin erityisopettajia, mikäli oppivelvollisuutta pidennetään. – Jos halutaan, että kaikki saavat toisen asteen tutkinnon, se vaatii paljon oppimisen tukea ja opiskelijahuoltoa, Misukka sanoo. Hallitusohjelmassa todetaan, että osana oppivelvollisuutta kehitetään toisen asteen valmistavia koulutuksia ja nivelvaiheen ohjausta helpottamaan siirtymistä toisen asteen koulutukseen. Keskeyttämiseen puututaan Hallitusohjelmassa todetaan, että oppivelvollisuuden pidentämisen valmistelun yhteydessä käydään läpi toisen asteen keskeyttämisen syyt ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi. Se, että 16 prosenttia ikäluokasta on ilman toisen asteen tutkintoa, johtuu pääosin suhteellisen suurista keskeyttämismääristä kuin siitä, ettei toisen asteen opintoihin haettaisi. Ammatillisessa koulutuksessa keskeyttäminen on yleisempää (7,4 prosenttia) kuin lukiokoulutuksessa (3,1 prosenttia). Yhteensä noin 20 prosenttia ammatillisen koulutuksen aloittaneista nuorista suorittaa vain joitakin tutkinnon osia tai he eivät valmistu tavoiteajassa. – Nyt tarvitaan hyvää työpaikkaohjausta ja tukitoimenpiteitä heille, jotka ovat keskeyttämisuhassa ja joilla on motivaatio-ongelmia, Lamppu toteaa. Hallitusohjelman luonnoksessa oli kirjattu, että hallitus tekee sitovan opinto-ohjaajamitoituksen. Lopulliseen hallitusohjelmaan tuli kirjaus, että asiaa selvitetään. OAJ näkee isona riskinä, että oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen voi tuoda mukanaan tapauksia, joissa nuori aloittaa toisen asteen opinnot, mutta keskeyttää ne heti, kun oppivelvollisuus päättyy. OAJ olisi halunnut oppivelvollisuuden jatkuvan 19-vuotiaaksi. – Yleisin syy keskeyttämiselle on, että kokee olevansa väärällä alalla. Tämä on vahva viesti siihen, että jos nuori näin kokee, koulutuksenjärjestäjän pitäisi auttaa löytämään jotain muuta tilalle. Että nuorelle tulisi signaali, ettei keskeyttäminen ole vaihtoehto, Misukka toteaa. Hintalappu 107 miljoonaa euroa vuodessa Oppivelvollisuuden pidentämiseen ja toisen asteen maksuttomuuteen on varattu hallitusohjelmassa 107 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Tämä ei sisällä koulumatkaetuuksia, joita nykyisinkin maksetaan. Valtion tulee korvata täysimääräisesti kustannukset, joita pidennetystä oppivelvollisuudesta syntyy koulutuksen järjestäjille. Kyseessä olisi pysyvä menolisäys eli jatkossa joka vuoden budjetissa pidemmän oppivelvollisuuden toteuttamiseen olisi varattava 107 miljoonaa euroa.