Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Minne tulevat uudet kirjastot? Metsossa keskusteltiin maanantaina Tampereen kirjastoverkkoselvityksestä

Tampereen kaupungin kirjastoverkkoselvitystä ja sen osana toteutetun kuntalaiskyselyn tuloksia esiteltiin avoimessa yleisötilaisuudessa maanantaina 9.9. klo 18 pääkirjasto Metsossa. Selvitystä esittelivät kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja Pirkko Lindberg ja suunnittelija Leena Parviainen Tampereen kaupunginkirjastosta. Paikalla tilaisuudessa oli myös Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Lauri Savisaari . Yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentoida selvitystä. Kirjastoverkkoselvityksen tavoitteena on kehittää kaupunginkirjaston palveluverkkoa ja -valikoimaa vuoteen 2030 mennessä – Selvityksessä tarkastellaan Tampereen kirjastopalveluja kokonaisuutena ja esitetään ratkaisuja tulevaisuuden kehityksestä. Esitykset koskevat muun muassa tulevien kirjastojen sijainteja ja uusia palveluita, kuten ratikkakirjastoa sekä kirjaston palveluiden kotiinkuljetusta. Lähtökohtana on, että vuonna 2030 kirjaston palveluverkko vastaisi mahdollisimman hyvin kaupungin väestökehitystä ja muuta alueellista kehittämistä, Pirkko Lindberg sanoo. Osana kirjastoverkkoselvitystä Tampereen kaupunginkirjasto järjesti kesällä kaikille avoimen kuntalaiskyselyn, jossa myös kuntalaiset saivat visioida tulevaisuuden kirjastopalveluita. Kysely oli vastattavana verkossa ja paperilomakkeilla kirjastoissa. Kyselyyn saatiin 180 vastausta, ja myös sen tuloksia esitellään yleisötilaisuudessa. Kirjastoverkkoselvityksestä voi keskustella Twitterissä tunnuksella #kirjasto2030. Twitter-kommentit ja kysymykset otetaan mukaan keskusteluun. – Olemme katsoneet kirjastoalan kehitystrendejä ja kirjastolakia. Kirjastolaki uudistui 2017. Laissa sanotaan, että kirjaston toiminnan lähtökohta on yhteisöllisyys ja kulttuurinen moniarvoisuus. Kokoelmasta laissa sanotaan, että kirjastojen pitää ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa, ja palvelujen pitää olla olla hyvin saavutettavissa ja palveluiden pitää myös jalkautua, palveluissa pitää olla alueellinen tasavertaisuus. Taloudellistakin sen pitää olla, sanoo Pirkko Lindberg. – Kirjastojen pitää myös edistää kestävää kehitystä, lisää Leena Parviainen. Parviaisen mukaan kirjastoverkkoa on Suomessa supistettu 2000-luvun kuluessa. Kansainvälisesti katsoen kirjastoverkko on edelleen kuitenkin melko laaja Suomessa. Elektronisen aineiston kokoelma on kasvanut. 2000-luvun alussa kirjastojen käyttö on ollut laskusuunnassa, mutta muutaman viime vuoden aikana kirjastojen käyttö on taas lähtenyt Suomessa nousuun. Siihen saattaa vaikuttaa esimerkiksi Oodin avautuminen Helsingissä, Parviainen sanoo. – Meillä on nykyisin myös kelluva kokoelma, eli aineiston voi palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston pisteeseen. Varaukset voi tehdä ja varausmaksut voi maksaa verkossa, Parviainen lisää. – Palvelujen parempi saavutettavuus nostaa kävijä- ja käyttäjämääriä. Myös satsaukset lasten- ja nuortenkirjastopalveluihin tuottavat tulosta. Myös elektronisen aineiston lainaus on kasvussa, sen hankkiminen tosin on kalliimpaa kuin perinteisen aineiston. – Tänä vuonna saatamme rikkoa Tampereella kolmen miljoonan kävijän rajan. Se on aivan sillä hilkulla, Leena Parviainen iloitsee. – Tampereen kaupunginkirjastossa aineistoa on tällä hetkellä 1,1 miljoonaa nimekettä, Parviainen sanoo. – Koko maan tilastoissa Tampere on kirjaston lainausluvuissa asukasta kohti kårjessä. Olemme kakkosena myös kokonaislainausluvuissa, vielä Oodin avaaamisen jälkeenkin, Lindberg sanoo. – Maailmalla viedään tällä hetkellä kirjastopalveluita julkisille paikoille, kuten rautatieasemille ja muualle. Kirjastoissa ehkäistään digisyrjäytymistä. New Yorkissa mummut ja papat harrastavat kirjastoissa virtuaalikeilausta. Pistetäänkö liiga pystyyn tännekin, kysyy Leena Parviainen. – Kirjastojen sijoitus hyvinvointikeskuksiin on ollut onnistunut sijoitustapa. Niiden lainauslukemat ovat kaikkein suurimmat, sanoo Lindberg. – Suurimmat kirjastoverkon muutokset ovat Lielahden kirjaston siirtyminen Hiedanrantaan ja Koilliskeskukseen, Lindberg sanoo. – Muutokset vievät aikaa todennäköisesti pidemmälle kuin vuoteen 2030. Hiedanranta rakentuu kun rakentuu ja Koilliskeskuksessa vasta kaavoitetaan, muistuttaa Savisaari. – Saavutettavuus paranee. Se on nyt 74 prosenttia. Vuoteen 2030 mennessä se on 78 prosenttia, Parviainen sanoo. – Rautatieaseman ympäristöön rakentuu lähivuosina asemakeskus. Nyt me pohdimme, voisiko siellä olla myös kirjasto. Se noudattaisi maailmalla olevaa trendiä, että viedään kirjastopalveluita sinne, missä ihmiset liikkuvat. Tampereella asemakeskuskirjasto voisi olla vaikkapa pop up -kirjasto tai elektroninen kirjasto, jossa olisi pieni valikoitu kokoelma, varausten nouto ja palautus. Pop up -kirjasto nousee myös Kalevaan. – Peltolammille valmistuvaan hyvinvointikeskukseen suunnitellaan kirjasto, päiväkoti, neuvola. Se olisi samantyyppinen kuin mitä meillä on jo näitä hyvinvointikeskuksia. – Nekalaan on suunnitteilla konttikirjastoratkaisu. Kyse olisi siirtokelpoisista konteista, joista kirjasto rakentuisi sisäilmaongelmien vuoksi suljetun pisteen tilalle, Lindberg sanoo. – Hiedanrannan asukasmäärä kasvaa voimakkaasti 2020-luvun loppupuolella. Lielahden kirjaston vuokrasopimus päättyy 2030-luvulla. Hiedanrantaan on tarkoitus tehdä uusi kirjasto. Ajankohtaista se olisi joskus vuoden 2036 jälkeen. – Koilliskeskuksen kirjasto siirtyy tai jakautuu erilliseen nuorten ja aikuisten kirjastoon. Nämä ovat tosin vasta aivan alustavia suunnitelmia, Lindberg sanoo. – Kaukajärven koulua laajennetaan, sinne tehdään perusparannus, parannuksen yhteydessä myös Kaukajärven kirjasto siirtyisi esityksen mukaan Kaukajärven koulun yhteyteen. – Uusi kirjastoauto on oikeasti tulossa jo ensi vuonna. Se korvaa Roosan, joka on jo 15 vuotta ajanut teillä ja alkaa olla jo huonossa kunnossa. Uusi auto on sisältä täysin muunneltava. Sen rooli pienten lasten palveluna korostuu. Siellä voisi antaa myös digiopastusta ja oppitunteja. – Ratikkakirjaston ideana taas olisi nopea verkko. Siellä voisi selata ja ladata omaan laitteeseen e-kirjoja, tv-sarjoja, musiikkia ja elokuvia ja e-lehtiä. Tässä aika liuta rakenteellisia esityksiä. – Suunnitteilla olevissa monikanavaisissa palveluisissa asiakkaat voisivat suositella aineistoja, vaikuttaa aineiston valintaan, Parviainen sanoo. – Digitaalisuus on päivän sana myös kirjastoissa. Luultavasti 10 vuoden päästä ei ole enää fyysisiä kirjastokortteja, silloin se on todennäköisesti sähköinen. Jatkossa asiakasta palvesisivat sekä ihminen että Chat-botti yhteistyössä. – Tällä hetkellä jokainen kirjasto joutuu ostamaan e-kirja-oikeudet erikseen. Toivottavasti 10 vuoden päästä on olemassa valtakunnallinen e-kirjasto. Fyysinen kirja ei kuitenkaan katoa. Niitä käytetään paljon ja tullaan jatkossakin käyttämään, Lindberg sanoo. – Tulevaisuudessa useimmat kirjaston toimipisteet toimivat omatoimikäytöllä. Niissä asioidaan robotin kanssa. Robotit eivät ole sen ihmeempiä kuin nykyiset automaattikassat marketeissa. – Ajatuksena on helpottaa myös kotipalveluja ja kotiinkuljetusta. Kirjat tuotaisiin asiakkaan kotiin tai pakettiautomaattiin, Parviainen sanoo. Illan toinen aihe kirjastoverkkoselvityksen kuntalaiskysely. Kysely oli auki toukokuun lopulta elokuun loppuun. Siihen vastasi 180 kuntalaista. – Ilahduttavan paljon tuli uusia ajatuksia, ihan omaperäisiä, joita emme ole täällä kirjastossa tulleet edes vastanneeksi. Mukana oli myös kriittistä näkökantaa, jonka mukaan kirjastoja ei pitäisi enää kehittää yhtään mihinkään suuntaan. – Halutuin uusi palvelu kuntalaiskyselyssä oli Asemakeskuskirjasto. Toiseksi halutuin oli e-lehtien etäkäyttö kotona. Sitä emme ole vielä kustannussyistä onnistuneet tarjoamaan. Mutta suosituin idea oli tämä asemakeskuskirjasto. Osa ehdotti kioskimaista pientä kirjastoa ja osa halusi asemalle ihan normaalin kirjaston, jossa voisi odottaa kavereita, jossa olisi paitsi e-aineistoa myös fyysistä aineistoa. – Kolmanneksi eniten haluttiin suosittelupalveluja, sekä aineistoon että omaan toimintaan perustuvia suositteluja. Haluttiin uutuuskirjakatsauksia, ilmiöpohjaisia suosituksia, suositteluja tunnelmittain. – Myös pop up -kirjastot saivat kannatusta sekä kotiinkuljetus. Kuntalaiset vastasivat, että kirjojen toimittaminen kotiin pyöräläheteillä tai drooneilla olisi hyvä palveluita ja huomattava osa oli valmis myös maksamaan tästä palvelusta. – Kuntalaiskyselyssä pidettiin kovasti myös ratikkakirjaston ideasta, eli kirjastosta siellä missä ihmiset ovat. Pääpaino olisi e-aineistossa. – Jotkut toivoivat, että uusi kirjastoauto olisi tavallaan minikirjasto, jossa voisi olla oppitunteja, käsityötunteja, elokuvanäytöksiä, vaikka hammastarkastuksia. – Hiedanrannasta kysyttiin, minkälaisen kirjaston tai kulttuurikeskuksen haluaisit Hiedanrantaan. Sellainen kuin Oodi oli joissakin vastauksissa. Myöskin valokuvataiteen museota ehdotettiin. Siellä voisi olla kahvila, kirjakauppa ja vielä sauna kaupan päälle. – Peltolammille toivottiin samanlaista kirjastoa kuin Espoon Iso omena. Jotkut toivoivat että se olisi jatkuvasti auki oleva omatoimikirjasto. Toinen toistuva toive oli, että siellä keskityttäisiin perheiden hyvinvointiin. – Saimme siis valtavan määrän aivan loistavia ideoita. Ne perataan ja katsotaan, mitä niistä voi lähteä kehittämään. Lauri Savisaaren mukaan muutokset fyysiseen kirjastotaloverkkoon ovat hyvin maltillisia. Se mikä yllättää kuntalaiskyselyssä on se, että se liittyy voimakkaasti nimenomaan kokoelmaan. Ehdotukset ovat tavattoman hyviä. Hervannan kirjaston remontti on seuraavana vuorossa kirjastotalojen remonteista. Se on vuorossa noin vuonna 2024. Onko Tampereella mietitty laajemmin e-kirjojen käyttöä, että niitä voisi kotonakin käyttää, eli mahdollisimman paljon aineistoa helpommin saataville? – Hyvä kysymys, mutta e-lehdet ovat sitä aineistoa, jota ei voi kotona lukea. Tää on ihan kustantajista kiinni. Meillä on valtakunnallinen konsortio, joka neuvottelee näistä, mutta siinä on valtava työ. Meillä on suunnitelmissa aloittaa myös elokuvien jakelu sähköisesti kotio. E-kirjoja voi jo käyttää kotona, mutta kokoelma on pieni. Jatkossa me lisätään e-kirjojen määrää ja vähennetään fyysisen aineiston määrää. Näiden eteen tehdään todella paljon työtä kaiken aikaa, Pirkko Lindberg vastaa asiakkaan kysymykseen. – Tässä on kustantajien taholta vähän samanlaista jarruttelua kuin aikanaan oli cd-levyjen ja elokuvien kanssa, Lindberg sanoo. Lauri Savisaari muistuttaa lopuksi, että tämä esitys on vasta hyvin valmisteluvaiheessa. Se etenee tästä kaupungin päätöksentekoon, normaaliin toimielinpäätöksentekoon. Kirjastoverkkoselvityksestä tulee valmistelun selkänoja tuleville vuosille sen mukaan mitä tässä linjataan. Muutokset tapahtuvat kuitenkin hitaasti.