Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Rynnäkkökivääreitä kantavat tee se itse -joukot marssivat Yhdysvaltain kaduilla – miksi väkivaltaisuudet ovat nousussa juuri nyt?

Miltä näyttäisi, jos rynnäkkökivääreitä kantava ihmisjoukko tunkeutuisi vaikkapa Tampereen kaupunginvaltuustoon osoittamaan mieltään paikallistason päätöksentekoa vastaan? Tämänkaltainen tilanne toteutui toukokuussa Yhdysvalloissa Michinganin osavaltion parlamenttitalossa, jonne monisatapäinen ryhmä tunkeutui protestoimaan koronan vuoksi määrättyä ulkonaliikkumiskieltoa. Lukuisat mielenosoittajat olivat varustautuneet automaattiaseilla ja pukeutuneet itse kyhättyihin univormuihin, maasto- tai metsästyspukuihin ja kommandopipoihin. Kyse oli aseistautuneiden siviilijoukkojen, militoiden, jäsenistä. Niiden hyöriminen kaduilla rynnäkkökiväärit kaulassa on lainvastaista käytännössä vasta silloin, jos vetää liipaisimesta. Useita kuolleita Osavaltiotasolla toimivia, paikallisesti organisoituneita militiajoukkoja on perustettu Yhdysvalloissa kymmenittäin kuluvan vuoden kevään ja kesän aikana. Ne ovat olleet viime kuukausina osallisina useissa kuolonuhreja aiheuttaneissa välikohtauksissa. Esimerkiksi elokuun lopussa poliisin selkään ampuman Jacob Blaken kiinniotosta Wisconsinin Kenoshassa käynnistyneissä mielenosoituksissa 17-vuotias militiapoika tappoi rynnäkkökiväärillä kaksi rasismin vastaista protestoijaa. Viime viikon lauantaina rasisminvastaisessa Black lives matter -protestissa (BLM) Oregonin Portlandissa ammuttiin militiavarusteisiin sonnustautunut vastamielenosoittaja. Militiamiehen ampunut BLM-liikkeen kannattaja kuoli itse torstaina poliisin luoteihin pidätystilanteessa. Uutissivusto Huffington Postin mukaan raskaasti aseistautuneet siviilijoukot ovat ilmaantuneet kaduille vastustamaan BLM-protesteja lähes 500 kertaa sen jälkeen, kun poliisin tappaman tummaihoisen George Floydin kuolema käynnisti BLM-liikehdinnän toukokuussa. Asemiehet ovat olleet useasti väkivaltaisia mielenosoittajia vastaan. Pahoinpitelyjä on ollut yli 60, autolla väkijoukkoon on ajettu lähes 40 kertaa ja protestoijia kohti on ammuttu ainakin yhdeksän kertaa. Osumia on saanut kuusi mielenosoittajaa. Pelottelutapauksia, kuten uhkailuja ja aseiden heiluttelua on havaittu ainakin 380 kertaa. Aseintoilijoita ja konservatiiveja Militioita on perustettu varsinkin reaktiona koronapandemiaan ja poikkeuksellisen laajoiksi kasvaneisiin BLM-mielenosoituksiin. Militiat perustelevat partiointiaan omaisuuden ja kansalaisten turvaamisella, koska BLM-mielenosoitukset ovat ajoittain muuntuneet mellakoiksi, joissa on poltettu autoja sekä tuhottu omaisuutta ja liiketiloja. ACLED-tutkimuslaitoksen torstaina julkaiseman selvityksen mukaan 93 prosenttia BLM-protesteista on ollut täysin rauhanomaisia. Koronarajoitukset ovat saaneet asemiehet lähtemään kaduille vastustamaan rajoituksia, koska he pitävät niitä ”valtion tyranniana” ja kansalaisten vapauden viemisenä. BLM-liikehdinnän aikana Yhdysvalloissa on osoittanut mieltään myös muutama tummaihoisista koostuva militia. Usein aseistetut siviilijoukot koostuvat valkoisista nuorista miehistä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Maria Annala . – Suurinta osaa yhdistää valtion ja instituutioiden vastustaminen, aseintoilu, oikeistolainen politiikka ja arvokonservatiivisuus, Annala toteaa. Valtaosa on presidentti Donald Trumpin kannattajia. Ryhmien aatteellinen tausta on Yhdysvaltain itsenäistymisvuosissa. Valtion armeija nähtiin uhkana demokratialle, ja aseistautuneita siviilijoukkoja perustettiin osavaltioiden suojaksi liittovaltion pelättyä ylivaltaa vastaan. Pyhä toinen lisäys Itsenäisyyden ajoilta on peräisin myös Yhdysvaltain perustuslain kuuluisa toinen lisäys, joka antaa kansalaisille oikeuden kantaa asetta. Toinen lisäys sekä innoittaa että mahdollistaa nykyisten militioiden toiminnan. Yhdysvalloissa jopa 45 osavaltiossa on nykyään laillista kävellä kadulla ase kädessä tai muualla näkyvillä. 31:ssä näistä osavaltiosta siihen ei tarvitse minkäänlaista lupaakaan. Asepolitiikka oli yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka sai militiat asettumaan istuvan presidentin Donald Trumpin puolelle voimakkaasti jo vuoden 2016 vaaleissa. Tuolloin aseistautuneita ryhmiä kiersi lukuisissa Trumpin vaalitilaisuuksissa. Niihin vetosi muun muassa aselobbarin NRA:n tuki Trumpille, Trumpin lupaukset aselakien höllennyksistä, hänen kova maahanmuuttolinjansa ja populistiset viestit vanhojen hyvien aikojen paluusta. Kilpaileva puolue on ”vihollinen” Militioiden nousua on Annalan mukaan ruokkinut viime vuosina amerikkalaisen yhteiskunnan voimakas polarisoituminen ja niin sanottujen kulttuurisotien kärjistyminen. Monet republikaanikannattajat katsovat, että arvoliberaalit kehityskulut, kuten tasa-arvoisen avioliittolain ja moniarvoisuuden eteneminen sekä mustan presidentin valinta, ovat vieneet Yhdysvallat väärälle polulle, jossa perinteiset arvot ovat uhattuina. Vastapuolella Trump-kannattajat taas niputetaan usein perähikiöiden kouluttamattomiksi rasisteiksi, joita on helppo huijata, vaikka Trumpin kannattajakunta on todellisuudessa huomattavan kirjavaa. Annala toteaa, että polarisoituminen on mennyt paikoin niin pitkälle, että republikaani- ja demokraattikannattajat eivät kestä ajatusta toisen puolueen pääsystä valtaan. – Aiemmin yhteinen vihollinen oli Venäjä, mutta nyt se onkin ihan hyvä kaveri, jos se voi auttaa voittamaan nykyisen vihollisen eli vastapuolen ehdokkaan. Trump tukenut useasti Trump on lietsonut militialiikehdintää asettumalla useita kertoja niiden puolelle suorasti ja epäsuorasti. Esimerkiksi Kenoshan ampujaa Trump puolusti sanomalla, että hän oli ”pahassa pulassa”, ja että ”hänet olisi todennäköisesti tapettu”. Trump-kannattajan tappanutta BLM-tukijaa Trump taas sanoi "kylmäveriseksi murhaajaksi", "roistoksi" ja manasi, ettei tätä oltu vielä tuolloin saatu kiinni. Myös poliisi on osoittanut useissa tilanteissa tukeaan militiajoukoille. Esimerkiksi Kenoshassa poliisi tarjosi militoille vesipulloja ja sanoi megafoniin hetkeä ennen ampumista, että poliisi ”todella arvostaa militioiden läsnäoloa”. Kun kaksi mielenosoittajaa Kenoshassa ampunut 17-vuotias käveli rynnäkkökivääri kaulassa poliisien ohi heti ampumisen jälkeen, poliisi ei kiinnittänyt häneen huomiota, vaikka väkijoukko huusi pojan juuri ampuneen ihmisiä. Hänet pidätettiin vasta myöhemmin kotonaan. Poliisin mahdollisuuksia toimia militioita vastaan pidetään heikkoina aseryhmien raskaan aseistautumisen vuoksi. Paikoin militioita ei edes pystytä erottamaan virkavallasta, koska jäsenet kantavat univormuja. ”Molempien syytä” Trumpia on syytetty Yhdysvalloissa väkivallan hyväksyvän ilmapiirin luomisesta jo Charlottesvillen vuoden 2017 tapahtumista lähtien. Tuolloin yksi kuoli ja kymmenet loukkaantuivat, kun Hitleriä puheissaan ihaillut mies ajoi Charlottesvillessä autolla mielenosoitukseen, joka vastusti paikalla järjestettyä uusnatsismin ja valkoisen ylivallan kannattajien tapahtumaa. Trump kommentoi tapahtunutta ”molempien osapuolten syyksi”, mikä suututti suuren joukon demokraatteja sekä Trumpin oman puolueen edustajia. Uusnatsi- ja antisemitistiliikehdinnän parista Trumpin vastausta kiiteltiin. Kommentointi järkytti, koska Yhdysvalloissa presidenttien on totuttu vähintään puheen tasolla yksiselitteisesti tuomitsevan väkivaltaisuudet ja rasismin. Trumpia on vaadittu useita kertoja tuomitsemaan kaikki väkivalta, mutta niin Trump ei ole paria puolittaista, kiertelevää kommenttia lukuun ottamatta tehnyt. Annala sanoo, että Trump ei halua puhua ryhmiä vastaan, joiden tietää tukevan itseään. – Jos jollakin on MAGA-hattu (Make America great again), Trump ei sano tämän tekemisistä mitään pahaa, Annala sanoo. Vaalit pelottavat Yhdysvaltojen kaduilla on nyt jatkuva uhka uusista kuolonuhreista. Yhtenä pelkona on, että militiat lähtisivät kaduille marraskuun vaalien jälkeen, jos Trump julistautuu ennenaikaisesti vaalivoittajaksi, ja ääntenlasku osoittaa myöhemmin Trumpin todellisuudessa hävinneen. Tällaista Trumpin kepulikonstia pelkää brittilehti Guardianin tilaaman tuoreen gallupin mukaan jopa 47 prosenttia amerikkalaisista. Akuutti vaara on käsillä vielä nopeammin. Pelkkä yksittäinen eskalaatio mielenosoituksessa voisi johtaa kymmeniin kuolonuhreihin. Rynnäkkökiväärit ovat huippuvaarallisia väkijoukoissa, kun tunteet kuumenevat. Militioiden joukoissa on paljon äärioikeistolaisia ja valkoista ylivaltaa kannattavia. BLM-mielenosoitusten aikana kaduilla on marssinut myös muutamia mustien muodostamia aseryhmiä, mutta enemmistö koostuu valkoisista aseintoilijoista. Militiat ovat jatkuvasti olleet välienselvittelyissä Black lives matter -mielenosoittajien kanssa.