Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Koronajäljittäjien rinkiä kasvatetaan Tampereella todennäköisesti jo lähiviikkoina: ”Yhteys kaikkiin henkilöihin on saatava heti”

Koronajäljittäjien koulutus aloitettiin Tampereen yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistyönä kesäkuun alussa. Tähän mennessä koulutukseen on ilmoittautunut yhteensä 2952 henkilöä ja kurssin on hyväksytysti suorittanut 1700 henkilöä. Jäljittämiskurssin kokoamisesta vastannut Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti sanoo, että kurssin suosio on ollut valtaisa. – Hyvin nopeasti, jo parin ensimmäisen kuukauden aikana koulutettiin yli 1200 koronajäljittäjää. Heistä suurin osa on terveydenhuoltoalan ammattilaisia sekä opiskelijoita. Nuorti kertoo, että koulutuksia jatketaan edelleen ainakin vuoden loppuun saakka, ja koulutusohjelman sisältöä päivitetään parhaillaan vastaamaan paremmin tämän hetkistä tilannetta. – Sisällön päivitys perustuu siihen, että moni tautiin liittyvä asia on muuttunut tai tarkentunut lähikuukausien aikana. Lisäksi myös suositukset sekä torjuntastrategiat ovat muuttuneet keväästä jonkin verran. On hyvä muistaa, että tämä ei tarkoita sitä, että aikaisemmin olisi ollut väärää tietoa. Nyt se on vain tarkentunut. Jäljitettävyysluku Suomen huippua Koronavirukselle altistuneiden jäljitys on Pirkanmaalla sairaanhoitopiirin koordinoimaa toimintaa, jossa myös kunnilla on oma roolinsa. Kunnilla on esimerkiksi vastuu huolehtia oman alueensa koronajäljittäjien rekrytoinnista ja osallistua jäljitystyöhön, jos omalla alueella tulee esimerkiksi ilmi laajempi tautirypäs. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hr-johtaja Raija Ruoranen kertoo, että Pirkanmaalla alueen jäljitettävyysluku oli keskiviikkona 85 prosenttia ja täten koko maan kärkeä. – Kävimme keskiviikkona asiaa läpi pandemiaryhmässä, joka on yhtä mieltä siitä, että korkea jäljitettävyysluku perustuu siihen, että se on sairaanhoitopiirin alueella hyvin koordinoitua ja toimintamalli on pysynyt koko ajan samalla laatutasolla. Meillä jäljittäminen on koko ajan sairaanhoitopiirin infektioyksikön käsissä. Koronajäljitystä oman työn ohella Pirkanmaan alueella koronajäljittäjiä on yhteensä 147. Heistä Tampereella työskentelee 32 vapaaehtoista, jotka auttavat Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) epidemiayksikköä jäljitystyössä erityisesti silloin, kun Tampereella tulee ilmi laajempia altistumisia. Tampereen lisäksi Tampereen kaupungin koronajäljittäjät jäljittävät Orivedellä mahdollisesti altistuneita. Tampereen kaupungin tartuntatautilääkäri Sirpa Räsänen kertoo, että rinki on koottu Tampereen kaupungin sote-alan työntekijöistä, jotka ovat suorittaneet koronajäljittäjän koulutuksen ja ovat olleet kiinnostuneita olemaan mukana jäljitystehtävissä. Räsänen kertoo, että kyseiset vapaaehtoiset tekevät koronajäljittäjän työtä oman työnsä ohella, ja ovat mukana jäljitystyössä silloin, kun ilmi tulee suurempia tartunnanjäljitystilanteita. – Heidän työnsä on erittäin tärkeää, sillä jos tulee ilmi tilanne, jossa on tapahtunut joukkoaltistuminen, yhteys kaikkiin henkilöihin on saatava heti, ei silloin kuin ehtii. Kymmeniä vapaaehtoisia ja lisää tarvitaan Tampereella vapaaehtoista koronajäljittäjien työtä koordinoi tartuntatautien valvonnan osastonhoitaja Tea Vatanen . Hän kertoo, että kaikki kaupungin koronajäljittäjät aloittivat työnsä jo viime keväänä, jolloin jäljitystyötä tehtiin useana iltana ja viikonloppuna. – Loppukevään ja kesän aikana tilanne kuitenkin hiljeni sen verran, että infektioyksikkö selviytyi jäljitystyöstä itsenäisesti, eikä vapaaehtoisiamme tarvinnut käyttää. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut. Vatanen kertoo, että vapaaehtoisten määrää pyritään kasvattamaan jo lokakuun aikana. Hän sanoo, että tällä hetkellä nykyisten 32 koronajäljittäjän lisäksi 6 henkilöä on lupautunut olemaan varalla. – Nyt kun tauti näyttäisi kiihtyvän, vapaaehtoiset joutuva päivystämään enemmän kuin aikaisemmin. Se käy äkkiä raskaaksi, jos rinki on liian pieni, sillä jokaisella vapaaehtoisella on lisäksi myös oma työ tehtävänä. Vatanen sanoo, että vapaaehtoistyö on lisätyötä, josta maksetaan normaali palkka. Mikäli tehdyn koronajäljittäjän työn pystyy ottamaan pois omasta työajasta, se on mahdollista. Vatasen mukaan tämän on kuitenkin haastavaa, sillä esimerkiksi vastaanottoajat ovat täynnä pitkälle tulevaisuuteen. Koronajäljittäjien ringissä ollaan varauduttu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvioon siitä, että syksyn ja talven tullen epidemia saattaisi levitä kiihtyvällä tahdilla myös Pirkanmaan alueella. – Jos tulee ilmoitus, että 100 ihmistä pitää jäljittää, tarvitaan henkilöitä ilman muuta lisää jäljitystyöhön.