Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Mistä tulevaisuuden Tampereella voi nousta junaan? – Lähijunaselvitys ei kelvannut päättäjille, kysyimme miksi

Mistä tulevaisuuden Tampereella voi nousta junaan? Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa on osoitettu kolme lähijunaseisakkeen paikkaa, ja kun tutkittiin uusien lähijuna-asemien maankäyttömahdollisuuksia, nousi esiin kaksi muuta mahdollista seisakepaikkaa. Tehty selvitys ei kuitenkaan ollut kaupunginhallituksen mielestä riittävä, joten nyt lähijunaliikenteestä tehdään tarkempi selvitys. Kantakaupungin yleiskaavassa on jo osoitettu lähijunaseisakepaikat Tesoman ja Lakalaivan alueelle sekä niin sanottu Sellun seisake Lielahden tuntumaan. Tesoman seisakkeesta tehdään parhaillaan ratasuunnitelmaa, joten siellä lähijuna voi muuttua kaavamerkinnästä todellisuudeksi jo lähitulevaisuudessa. Lakalaivasta puolestaan hahmoteltiin Pääradan operointiselvityksessä jopa Pasilan tapaista liikenteen solmukohtaa tulevaisuudessa. Uusina mahdollisuuksina Tampereella tutkittiin nyt Kalkkua, Amuria, Rantaperkiötä, Vuohenojaa, Messukylää ja Hankkiota sekä Ranta-Tampellan seisakevarausta. Kaupunginhallitukselle esitettiin, että yleiskaavassa osoitettua lähijunaseisakeverkostoa on mahdollista maltillisesti laajentaa. Tutkituista kohteista Rantaperkiön seisakevarausta puoltaa järjestelyratapihan siirtämisen jälkeen vapautuvat alueet ja Messukylää maankäytön nykytila ja seisakkeen hyvä tekninen toteutettavuus. Sen sijaan Kalkun, Amurin, Vuohenojan ja Hankkion kohdalla nähtiin olennaisia maankäytöllisiä tai teknisiä haasteita, ja Ranta-Tampellassa ratateknisiä haasteita. Ranta-Tampella on lisäksi varsin lähellä päärautatieasemaa. – En usko, että johtopäätöksemme muuttuvat, mutta kaupunginhallitus voi toki linjata toisin kuin mitä esitetään. Perusteluja tullaan kuitenkin terävöittämään ja avaamaan paremmin sitä, miksi on päädytty esitettyihin seisakkeisiin, yleiskaavapäällikkö Pia Hastio kuvaa. Tutkittavaksi tulee myös esimerkiksi uusia seisakepaikkoja. ”Suuri murros menossa” Kysyimme kolmen suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajalta, miksi selvitys ei kelvannut ja mitä halutaan tarkentaa. – On syytä käydä vielä läpi, mitkä ovat optimaalisia pysäkkien paikkoja, että lähijunaliikenne kyetään turvaamaan, sanoo kokoomuksen, kd:n ja rkp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Ilkka Sasi (kok.). Sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi kritisoi sitä, että selvityksen näkökulma oli Tampereen sisällä, vaikka lähijuna on seudun ja jopa laajemman alueen liikennettä, eikä toimi, jos kuormaa ei tule riittävästi koko reitin varrelta. Salmen mukaan tarpeen on myös ratkaista lähijunan rooli joukkoliikenteen kokonaisuudessa. – On tullut paljon kritiikkiä siitä, että asemia pitäisi olla siellä ja tuolla. Mutta lähijuna ei voi pysähdellä hirveän tiheästi tai se menettää merkityksensä. On absurdi ajatus, että esimerkiksi Ranta-Tampella voisi tukeutua lähijunaan. Mutta sitten taas jos lähijunalla pääsee 10 minuutissa matkan, johon omalla autolla menee 30 minuuttia, niin onhan se vetovoimainen, Salmi summaa. Salmesta katseen pitäisi olla kauempana tulevaisuudessa kuin se nyt oli. – Politiikka haluaisi näkemystä siihen vaiheeseen, kun täällä oikeasti kulkee lähijunia, eikä vain kaukojunia jotka pysähtelevät silloin tällöin. Silloin pysäkkejä voisi olla enemmänkin, ja myös maankäyttöä pitää ohjata niille alueille. Salmi ei kuitenkaan halua listata, mitä uusia alueita mukaan vielä pitäisi ottaa. Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajan Jaakko Stenhällin mukaan on tarpeen avata perusteet esimerkiksi siitä, millaisiin väestöpohjiin ja liikennemääriin selvityksen johtopäätökset perustuvat sekä arvioida todellisia laiturivaatimuksia. – Selvityksessä viitattiin siihen, että vaaditaan aika raskaat laiturit, että juna voi pysähtyä. Samaan aikaan muualla maailmassa on pärjätty aika keveilläkin ratkaisuilla, ja myös Lempäälässä on varsin maltillisen pituinen laituri, jolla pysähtyvät IC-junatkin, Stenhäll sanoo. Stenhällin mukaan on tärkeää luoda edellytykset sille, että valtakunnan tasolla tehtävää kehitystyötä ja panostuksia pystytään hyödyntämään täällä. – Suomessa on liikenneajattelussa aika suuri murros menossa, ja toivottavasti tämänkin hallituksen myötä lähijunaliikenteen operointia kehitetään. Meidän pitää omalta osaltamme luoda edellytyksiä ja osoittaa, että olemme valmiita ottamaan sitä käyttöön, Stenhäll perustelee. Tampereen kaupunginhallitus käsitteli kehittämiskokouksessaan 12. elokuuta kantakaupungin yleiskaavan valmisteluvaihetta. Yleiskaavatyötä varten oli laadittu selvitys tulevaisuuden maankäyttöedellytyksistä Tampereen kantakaupungin lähijuna-asemien ympäristöissä. Kaupunginhallitus haluaa lähijunaliikenteen kehittämisestä ja seisakkeista kuitenkin tarkemman selvityksen. Yleiskaavapäällikkö Pia Hastion mukaan tavoitteena on, että tarkempi selvitys tulee kaupunginhallituksen kehittämiskokoukseen 11. marraskuuta.