Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Kolme tamperelaisyritystä kertoo, mikä saisi heidät palkkaamaan lisää työntekijöitä: ”Välillä tuntuu, että tämä on hallitukselta hukassa”

Hallitus tavoittelee 30 000 hengen kasvua työllisyyteen ensi syksyyn mennessä, mutta keinoja pohtivien ryhmien työ on vielä kesken. Työministeri Tuula Haatainen vakuutti kuitenkin perjantaina, että työ etenee suunnitelman mukaisessa aikataulussa. Ryhmien aikaansaannoksia arvioidaan 29. tammikuuta hallituksen iltakoulussa. Kysyimme kolmelta tamperelaiselta yritykseltä, millä keinoin hallituksen pitäisi tarttua työllisyyttä sarvista ja mikä saisi yritykset palkkaamaan lisää työntekijöitä. Juhani Lehti, Tampereen Konepajat Kohtaanto-ongelma näkyy teollisuudessa joka alalla. Suunnitteluinsinöörejä valmistuu vähemmän kuin olisi tarve, ja metallialan perustutkintojen määrät ovat romahtaneet. Jos henkilöllä ei ole alan koulutusta tai kokemusta, kohtaanto-ongelmaa ei paranna millään lailla se, että valtio maksaa palkkatukena isonkin osan palkasta. Työttömäksi jääneitä pitää oikeasti motivoida kouluttautumaan aloille, joilla on työtä. Voi kysyä, kumpi on parempi vaihtoehto – olla vuosia työttömänä vai kouluttautua sinä aikana uuteen ammattiin. Hallituksen tulisi rohkeammin käyttää keppiä. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus voisi olla ensin lähellä palkkaa, mutta sitten lähteä laskuun. Kevyesti tämän tyyppisiä ehdotuksia on tehtykin, kuten 30 tai 60 päivän karenssi, mutta liian pehmeät keinot eivät auta asiaa. Kaikille olisi hyötyä, jos maahanmuuttaja saisi työluvan nopeammin. On karmea tilanne, jos huippuammattilaisia ei voida ottaa töihin. Tiedän monta yritystä jotka ovat tästä kärsineet. Teija Toikka, Lymed Olemme pitkälle erikoistunut yritys, jossa yhdistyy lääketiede ja tekstiiliteollisuus, ja ongelma on osaajien löytäminen. Yhtenä ratkaisuna voisi toimia oppisopimustyyppinen koulutus tai muu täsmäkoulutus. Työvoimahallintoa haluaisin kannustaa olemaan aktiivinen yritysten suuntaan. Meille ei ole montaa työntekijää tullut työkkärin kautta. Palkkatuki on tällaisen pk-yrityksen näkökulmasta tärkeä. Sen avulla on helpompi ottaa uusia työntekijöitä kasvavaan yritykseen. Toivoisin myös, että jokin taho tukisi ja kannustaisi yrityksiä tekemään yhdessä rekrytointeja. Yhteisestä rekrypoolista saman alan yritykset voisivat hakea yhdessä työntekijää. Monen pienen yrityksen kohdalla olisi hyvä, että työntekijä tulisi kahteen yritykseen yhtä aikaa. Aina ei olla varmoja, riittääkö tuotanto kokopäiväisen työntekijän palkkaamiseen. Samalla nähtäisiin soveltuuko hän meille vai toiselle yritykselle. Hannele Hyödynmaa, Mainio Hallituksen kannattaisi alkaa aika nopeasti tekemään koulutustoimenpiteitä. Edustan viestintäalaa ja voin todeta, että ammattitaitoisesta työvoimasta on pula. Ala kehittyy kaiken aikaa ja ammattitaito tuppaa vanhentumaan nopeasti. Ajan tasalla olevan markkinointiviestinnän osaajan löytäminen on osoittautunut aika haasteelliseksi. Myös koodareista on meidän alalla puutetta. Koulutukseen niin yliopistossa, ammattikorkeakoulussa kuin sitä alemmallakin tasolla pitäisi kytkeä työssäoppimisjaksoja nykyistä enemmän. Vanhanaikainen mestari-kisälli oppiminen toimii erinomaisesti, ja oppisopimusväylää pitäisi kehittää. Kukaan yrittäjä ei palkkaa ketään työntekijää vain ulkopuolisen yllykkeen, kuten palkkatuen vuoksi. Ihmisiä palkataan todelliseen tarpeeseen eli silloin kun palkkaaminen on kannattavaa yrityksille panos-tuotosajatteluna. Välillä tuntuu, että tämä on hallitukselta hukassa.