Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

9-vuotias Aada Pärssinen auttoi vuohilauman etsintäoperaatiossa Nokialla – 10 hengen partio haravoi 7 tuntia pimeää metsää

Jääkiekkotreeneihin vai etsimään karanneita vuohia? Tällaisen kysymyksen Minna Pärssinen esitti yhdeksänvuotiaalle tyttärelleen Aada Pärssiselle torstai-iltapäivänä. Leena Lännenpään kuuden vuohen lauma oli torstaina puoliltapäivin pelästynyt ja päätynyt karkuteille Nokian Siurossa Linnavuoren suunnalla. Kaksi vuohista oli vasta neljän kuukauden ikäisiä kilejä, vanhemmat vuohet olivat noin nelivuotiaita. Minna Pärssinen huomasi Aamulehdestä uutisen tiiminvetäjänsä vuohien katoamisesta, ja soitti heti Lännenpäälle kysyäkseen, tarvitseeko tämä etsinnässä apua. – Menin koulun jälkeen mummolle, ja äiti soitti, että Leenan vuohet ovat kadonneet, Pärssinen kuvailee. Aada Pärssiselle illan ohjelma oli selvä. Jääkiekkotreenit saivat jäädä. – Halusin enemmän pelastaa eläimiä, hän perustelee. Aada Pärssinen ei ollut koskaan nähnyt kadoksissa olleita vuohia, mutta eläinrakas tyttö oli heti valmis pelastuspuuhiin. Kolme narua mukana Kymmenen hengen etsintäpartio haravoi pimeää metsää ketjussa siten, että heillä säilyi toisiinsa näköyhteys. – En pelännyt pimeää, mutta olin huolissani siitä, miten vuohille käy, Aada Pärssinen kuvailee. Hänellä oli mukanaan kolme narunpätkää, joilla vuohet olisi voinut sitoa. Etsijät huutelivat vuohia nimeltä, kalisuttelivat kaura-astiaa ja pitivät mukana leivänpalasia vuohien houkuttelemiseksi. Alue oli Pärssisille vierasta. Maasto oli myös vaikeakulkuista: paikoin kivikkoista, jyrkkää kalliota, risukkoja ja märkää. Etsijöillä oli mukana taskulamppuja, ja Aadalla oli lainassa otsalamppu. Pärssiset olivat etsinnöissä mukana kolmen aikaan iltapäivällä. Illan aikana pidettiin yksi tauko. Aadalle ehdoteltiin jo kuuden aikaan, pitäisikö tämän lähteä kotiin lepäämään ennen perjantain koulupäivää, mutta tyttö oli tinkimätön: hän jää etsimään vuohia. Aada Pärssinen piti etsinnöissä yllä positiivista tunnelmaa ja vakuutteli muille etsijöille, että vuohet kyllä vielä löytyvät. Välillä löytyi vuohien jalanjälkiä ja jätöksiä, ja mutta etsijät eivät nähneet itse vuohia lainkaan. Epätoivoa lisäsi se, että etsijät pelkäsivät, että vuohet päätyvät läheiselle Porintielle. Iltaa myöten kostea keli alkoi muuttua jäiseksi, ja taskulamppujen valossa näkyi hengityksen höyryä. Etsinnät lopetettiin kymmenen aikaan illalla. – Kyllä itsellekin tuli jossain vaiheessa etsintöjä sellainen olo, että kunpa vuohet olisivat osanneet mennä kotiin, Aada Pärssinen kuvailee. Tarinalle saatiin lopulta onnellinen loppu. Kun etsijät olivat jo lähteneet kotiin, selvisi että vuohet olivat tällä välin löytäneet kotipihaan. Ja mikä parasta, vuohet olivat väsyneitä, mutta kunnossa. Etsijätkin saivat kuulla iloiset uutiset vielä ennen yöpuulle menoa. – Olin kyllä todella iloinen, että vuohet löytyivät, Aada Pärssinen sanoo. Urheilullinen Aada Pärssinen harrastaa sekä jääkiekkoa että ringetteä. Hän myöntää, että etsintäreissu oli raskaampi, mitä illan jääkiekkotreenit olisivat olleet. Mutta tekisikö Aada sen kaiken uudestaan? Aada Pärssinen nyökkää heti.