Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Syntyvyyden raju lasku yllätti kokeneen tilastotieteilijän: "Tässä ei ole voittajia" – näissä maakunnissa syntyvyys on laskenut eniten

Syntyvyys laski 2010-luvulla kaikissa Suomen 21 maakunnassa, ja laskun ennustetaan jatkuvan. Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2010–2018 syntyvyys putosi yli 20 prosenttia kaikissa maakunnissa paitsi Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Syntyvyyttä mittaavien kokonaishedelmällisyyslukujen perusteella syntyvyys on laskenut kahdeksassa vuodessa eniten Lapissa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Isoin pudotus oli Lapissa, jossa luku tippui ainoana yli 30 prosenttia. Vähiten laskua syntyvyydessä on ollut Ahvenanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Vuonna 2018 ennätyksellisen alhaisen kokonaishedelmällisyysluvun 1,41 alapuolelle jäi yhdeksän maakuntaa. Syntyvyys oli vuonna 2018 korkeimmillaan pohjalaismaakunnissa, ja korkein luku löytyy Keski-Pohjanmaalta. Matalimpia sijoja pitävät Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Uusimaa. Laskenut syntyvyys näkyy pian päiväkodeissa Jos syntyvyys pysyy nykyisellä tasolla, alle kouluikäisten määrä laskee nopeasti kaikkialla Suomessa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2022 Suomessa on noin 48 000 alle kouluikäistä vähemmän kuin vuonna 2018. – Syntyvyyden lasku tulee ensimmäisenä eteen päiväkodeissa ja kouluissa. Vain muutaman vuoden kuluttua kokonaisen ikäluokan verran lapsia puuttuu varhaiskasvatuksesta, sanoo yliaktuaari Markus Rapo Tilastokeskuksesta. Viime vuosina syntyneiden määrä on ollut huomattavasti aiempaa pienempi, mikä saattaa Rapon mukaan näkyä jo nyt päiväkodeissa. Poikkeuksia voi löytyä suurista kasvukeskuksista, joissa on muuttovoittoa. Väestöennusteen mukaan 6-vuotiaiden ja sitä nuorempien määrä on laskemassa jokaisessa maakunnassa Kainuusta Uudellemaalle asti. Kainuussa alle kouluikäisten määrä putoaisi vuosina 2018–2022 noin 19 prosenttia ja Uudellamaalla noin 11 prosenttia. Vuonna 2040 alle kouluikäisiä olisi koko Suomessa lähes 60 000 vähemmän kuin vuonna 2019. – Tässä ei ole voittajia. Pienemmät ikäluokat ovat haaste joka puolella Suomea, Rapo toteaa. – Kokonaisuutena myös Uusimaa menettää alle kouluikäisiä, mikä näkyy viimeistään parin vuoden päästä. Poikkeuksia voi löytyä pienemmiltä alueilta, joihin on esimerkiksi kaavoitettu paljon uusia koteja. Synnytysikäisten naisten määrä vaikuttaa syntyvyyslukuihin Tilastokeskuksen väestöennusteessa katsotaan, miten ikärakenne kehittyy, jos syntyvyysluvut jämähtävät nykyiselle tasolle. – Siinä on Arkadianmäelle ja muille päätöksentekijöille mietittävää, jos halutaan, että syntyvyys edes elpyisi nykyisestä, Rapo sanoo. Väestöennusteessa oletetaan, että syntyvyys pysyisi maakunnissa nyt havaitulla tasolla. Kukaan ei voi varmasti ennustaa, elpyykö syntyvyys vai jatkavatko luvut laskuaan. – Jos syntyvyys kääntyykin taas nousuun, palveluiden täytyy joustaa. Syntyvyyslukuihin voi vaikuttaa myös se, että synnytysikäisten naisten määrä on laskenut 2000-luvulla kaikkialla muualla kuin Uudellamaalla ja Pirkanmaalla ( Yle 31.12.). Ahvenanmaalla määrä on pysynyt samana. Rapon mukaan syntyvyyttä pitää tarkastella ja vertailla juuri kokonaishedelmällisyysluvulla, koska se ottaa huomioon myös synnytysikäisten naisten määrän ja ikärakenteen. Suomen syntyvyyden lasku yllätti Syntyvyyslukujen raju lasku on yllättänyt yliaktuaari Markus Rapon, joka on työskennellyt väestötietojen parissa Tilastokeskuksessa jo kaksi vuosikymmentä. – On ollut yllätys, miten paljon on tultu alaspäin. Suomessa on mitattu kaikkien aikojen matalin kokonaishedelmällisyysluku useana vuotena peräkkäin. Toinen yllätys on ollut se, kuinka kauan lasku on jatkunut. Alaspäin on tultu jo vuodesta 2010 asti, jolloin luku kävi 1,87:ssä. Se oli eniten sen jälkeen, kun vuonna 1973 sukellettiin aiempaan ennätykseen 1,5. – 40 vuoden ajan luku vaihteli tasaisesti 1,7–1,8 tuntumassa. Syntyvyydessä on ollut heilahteluja aiemminkin, mutta yleensä lasku ei ole kestänyt näin pitkään. Viimeisen yhdeksän vuoden aikana on tultu aika kovaa vauhtia alemmas kuin koskaan, Rapo kertoo. Rapon mielestä yllättävää on myös se, ettei lukujen laskuun tunnu olevan yhtä syytä. Syntyvyys on laskenut kaikissa koulutus-, kieli- ja ikäryhmissä sekä kaikilla alueilla. – Syntyvyys ei laske esimerkiksi pelkästään nuorilla parhaassa synnytysiässä olevia. Taustalla on siis luultavasti useampi tekijä. Vuonna 2019 ollaan tekemässä jälleen uusi ennätys, kertovat Tilastokeskuksen ennakkotiedot. – Ennakkotilastojen valossa näyttää, että koko maan tasolla ollaan hyvin lähellä väestöennusteessa käytettyä hedelmällisyyslukua 1,35. Suomen väkiluku laskuun 2030-luvulla Jos syntyvyys pysyy nykyisellä tasolla, Suomessa ei ole 15 vuoden kuluttua enää yhtäkään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan nykyisellä kehityksellä Suomen väkiluku lähtee laskuun vuonna 2035, ja vuonna 2050 väkiluku olisi noin 100 000 henkilöä pienempi kuin nyt. Vuonna 2018 väkiluku kasvoi vain viidessä Suomen maakunnassa. Manner-Suomessa väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla, jotka ovat häntäpäässä vuoden kokonaishedelmällisyysluvuissa. Näissä maakunnissa väestönkasvun taustalla on erityisesti nettomaahanmuutto. Väestöennuste kertoo, että vuonna 2035 väkiluku kasvaisi enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla. Vuonna 2040 väkiluku kasvaisi Manner-Suomessa ainoastaan Uudellamaalla muuttovoiton ansiosta. Myös muissa Pohjoismaissa syntyvyys on laskenut, mutta Suomessa selvästi eniten. Toisiksi isoin syntyvyyden lasku on Norjassa. Syntyvyys laski vuonna 2018 kahdeksantena vuonna peräkkäin. Vuonna 2018 syntyvyyttä mittaava kokonaishedelmällisyysluku oli kaikkien aikojen matalin, 1,41 lasta naista kohti. Edellisvuonna luku oli 1,49. Vuonna 2018 syntyi 47 577 lasta, mikä on 2 744 lasta edellisvuotta vähemmän. Syntyvyys on laskenut koko 2010-luvun ajan ja lasku on jyrkentynyt vuoden 2015 jälkeen. Vuosia 2017 ja 2018 ennen syntyvyys oli matalimmillaan vuonna 1973, jolloin kokonaishedelmällisyysluku oli 1,50 lasta naista kohti. Syntyvyys on ollut vuodesta 1969 lähtien alle väestön uusiutumistason, joka on 2,1 lasta naista kohden. Syntyvyyden kehityksen mittaamiseen yleisesti käytetty kokonaishedelmällisyysluku kertoo, montako lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla. Kokonaishedelmällisyysluku ottaa syntyneiden määrän lisäksi huomioon synnytysikäisten naisten määrän ja ikärakenteen. Se mahdollistaa vertailun ajassa, koska Suomen väestön määrä on kasvanut ja ikärakenne kasvanut. Otetaan eri alueiden väestön koko ja ikärakenne huomioon, jotta voidaan vertailla. Suhteutetaan syntyneet äidin iän mukaan siihen, paljonko on hedelmällisen ikäisiä. Näin voidaan vertailla Uuttamaata ja Kainuuta. Se kuvaa sitä, montako lasta nainen elinaikanaan synnyttäisi. Lähde: Tilastokeskus