Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Ajanviete Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Halutaanko lähiliikennettä aidosti kehittää Pirkanmaalla? – Mallia tekemiseen voisi ottaa Ruotsista

Tampereen oma lähijunaliikenne alkaa vihdoinkin 16.12., tosin torsona. Edes välttävä lippuyhteistyö Nyssen ja VR:n välillä alkaa vasta helmikuussa, mutta sen jälkeenkään kertalipuilla ei voi vaihtaa kulkumuodosta toiseen. Yksinkertaistenkin ”matkaketjujen” toteutumattomuus kielii halun puutteesta suosion todelliselle kasvattamiselle. Onhan jopa jo ennen liikenteen alkua kuultu äänenpainoja siitä, että junat lakkautetaan, jos käyttäjiä ei ole riittävästi. M-junan liikenne on kokonaisuutena vaatimaton, Nokialle vain kolme vuoroparia aamuruuhkassa ja iltaruuhkassa neljä. Toijalaan näistä jatkaa vain yksi vuoropari aamu- ja iltaruuhkassa. Viikonloppuisin ei liikennöidä lainkaan. Herää siis kysymys, kenen intressi on näin tehoton kaluston käyttö? Liikenteeseen tarvittavalla yhdellä kalustoyksiköllä voitaisiin ajaa päivittäin tuntitahtiliikennettä Tampereen ja Nokian välillä ja pelkästään yhdellä lisäyksiköllä tunnin välein Nokian ja Lempäälän väliä. Tällaisen uuden liikenteen on todettu lukuisissa selvityksissä mahtuvan nykyisen liikenteen sekaan ja asian voi jokainen tarkistaa avoimesta datasta. Tesoman seisaketta on suunniteltu vuosikymmeniä. Toteuttamisesta ei edelleenkään ole tietoa, kun liikenne on vihdoin alkamassa. Seisakkeesta tulee myös todella kallis tarpeettoman raskaiden ratkaisujen vuoksi. Oppia voisi hakea esimerkiksi Ruotsista Åsarna Södran seisakkeelta, kuinka noin kymppitonnilla saadaan esteetön ja nopeasti rakennettava laituri. Jos lähiliikennettä haluttaisiin aidosti kehittää, tulisi joukkoliikenneviranomaisen suunnitella, kilpailuttaa ja tilata lähijunaliikenne, jotta se oikeasti palvelisi seudullisia tarpeita. Tämä onnistuu esimerkiksi HSL-alueella ja Ruotsin kaupunkiseuduilla, niin miksei myös muualla Suomessa? Nykyinen VR:n yksinoikeus ja LVM:n politiikka eivät tue alueellista junaliikennettä. Jotakin epäonnistumisen mittaluokasta kertoo Suomen puolta pienempi junaliikenteen markkinaosuus Ruotsiin nähden.