Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Eläkkeellesiirtymisikää tulisi Suomessa nostaa, sillä vaihtoehdot ovat ikäviä, sanoo ranskalaistutkija

Työttömyyseläkeputki on Suomen eläkejärjestelmän heikkous, sanoo Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n eläketutkimuksesta vastaava vanhempi ekonomisti ­ Hervé Boulhol . Työttömyyseläkeputki mahdollistaa käytännössä varhaisen eläkkeelle siirtymisen, jos henkilö jää työttömäksi yli 60-vuotiaana. ”Sen vuoksi 13–14 prosenttia eläkkeelle siirtyvistä on alle 63-vuotiaita”, Boulhol sanoo. ”Se ei ole poikkeuksellista OECD-maissa, mutta ottaen huomioon väestön nopean ikääntymisen Suomessa, se on ongelma.” Työttömyyseläkeputki on Boulholin mukaan avainasemassa, kun Suomi yrittää nostaa eläkkeellesiirtymisikää. ”Eläkkeellesiirtymisiän nostaminen on tärkeää, jos haluaa välttää vaikeammat uudistukset, kuten eläkkeiden leikkaukset tai eläkemaksujen korotukset”, hän sanoo. OECD:n eläkejohtaja osallistui tiistaina Eläketurvakeskuksen seminaariin, jossa vertailtiin Suomen eläkejärjestelmää muiden OECD-maiden kanssa. Boulholin mukaan väestö ikääntyy Suomessa nopeammin kuin muissa maissa, ja huoltosuhde heikkenee nopeasti. Vain Japanissa väestö ikääntyy vieläkin nopeammin. ”Eläkkeellesiirtymisiän nostaminen on tärkeää, jos haluaa välttää vaikeammat uudistukset.” Hervé Boulhol, eläketutkimuksesta vastaava vanhempi ekonomisti, OECD Suomessa viime vuosina toteutetut eläkeuudistukset ovat Boulholin mukaan olleet askel oikeaan suuntaan. Hän kiittää erityisesti vuonna 2005 käyttöön otettua elinaikakerrointa, joka sopeuttaa eläkkeitä elinajan pitenemisen mukaan. Vuoden 2017 eläkeuudistus sitoo taas eläkeiän elinajan pitenemiseen. ”Suomen eläkejärjestelmä on nyt paljon paremmin varautunut väestön ikääntymisestä aiheutuviin paineisiin”, Boulhol kehuu. Eläkeuudistukset kantavat hedelmää kuitenkin vasta ajan kanssa. ”Päätökset ovat hyviä. Nyt ne pitää saattaa voimaan”, hän sanoo. ”Monissa maissa on päätetty uudistuksista, mutta niiden täytäntöönpano on vaikeaa poliittisten paineiden ja populismin vuoksi.” Suomen eläkejärjestelmä saa kehuja myös siitä, että eläkeläisten väliset tuloerot ovat Suomessa pienet. Myös eläkeläisköyhyys on vähäistä verrattuna muihin OECD-maihin. ”Iso kysymys on, pystyttekö säilyttämään tämän seuraavat 30 vuotta”, Boulhol sanoo. Viime vuoden aikana Suomessa on keskusteltu paljon pienten eläkkeiden nostamisesta. Ex-pääministeri Antti Rinne (sd) lupasi ”vappusatasen” alle 1 400 euron eläkkeisiin. Tämä ei kuitenkaan ole toteutumassa. Boulholin mielestä 1 400 euron eläke ei kuulosta pieneltä siihen nähden, että suomalaisten keskimääräinen eläke on 1 680 euroa. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten eläkkeet ovat Boulholin mukaan keskimääräistä parempia, jos henkilö on tehnyt täyden työuran. Pienituloisten eläkkeet jäävät kuitenkin hieman alle keskitason. ”Jos päätätte nostaa eläkkeitä Suomessa, kannattaa nostaa alimpia eläkkeitä. Siellä saattaa olla heikkouksia. Mutta on syytä myös kysyä, miten se rahoitetaan.” Eläkejärjestelmää koettelee tulevina vuosina alhainen syntyvyys. Viime vuonna Suomen hedelmällisyysluku jäi alimmilleen sitten 1800-luvun nälkävuosien. Suomalaisnaiset synnyttävät nyt elinaikanaan keskimäärin vain 1,35 lasta. Boulholin mukaan on yllättävää, että Suomessa hedelmällisyysluku laskee yhä. Muissa OECD-maissa syntyvyys on vakiintunut tai kääntynyt jopa nousuun. OECD-maiden keskimääräinen hedelmällisyysluku on 1,66. Syntyvyyttä on vaikea vauhdittaa, Boulhol sanoo. Taloudellisilla tekijöillä on siihen jonkin verran vaikutusta. Se näkyi esimerkiksi Kreikassa talouskriisin aikaan, mutta Suomessa on kyse pitempiaikaisesta trendistä. Boulholin kotimaassa Ranskassa syntyvyys on pysynyt hyvällä tasolla. Ranskassa on ainakin yksi etu, jota Suomessa ei ole: Ranskassa lapsiluku korottaa eläkettä. ”Mielestämme on reilua korvata työuran katkoja näin”, Boulhol sanoo. Boulholin mukaan lapsibonus eläkkeessä tuskin kuitenkaan nostaa syntyvyyttä. ”En usko, että naiset tekevät lapsia saadakseen korkeamman eläkkeen tulevaisuudessa. Apu lastenhoitoon on parempi tapa nostaa syntyvyyttä.”