Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Aki Kangasharjun mielestä pitäisi puhua työllisyydestä – ”Tämä vuosi on ollut Suomen talouden kannalta katastrofaalinen”

Työllisyys, investoinnit ja julkisen talouden tasapaino. Siinä hallituksen kovimmat taloushaasteet. Mutta onko hallitus keskittynyt oikeisiin asioihin? Ei, jos Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajalta Aki Kangasharjulta kysyy. ”Tämä vuosi on ollut Suomen talouden kannalta katastrofaalinen. Tässä on menty ihan väärään suuntaan”, Kangasharju sanoo. ”Hallitusohjelmalla on yritetty taklata ongelma, jota ei ole. Samalla on unohdettu olemassa olevat ongelmat.” Kangasharjun mukaan hallitus on yrittänyt taklata eriarvoisuutta, vaikka tulo- ja varallisuuserot ovat Suomessa maailman pienimpiä. Työmarkkinatoimet on laiminlyöty. Finanssipolitiikassa on unohdettu täysin kestävyysvaje eli sukupolvien välinen tasa-arvo. ”Perusviritys on väärä ja suorastaan populistinen. Perusviritys on, että meillä on joku eliitti, joka on kahminut itselleen etuuksia, ja että ne epäreiluudet pitää korjata. Kansainvälisessä vertailussa niitä löytyy Suomesta hyvin vähän”, Kangasharju sanoo. Hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Vain sitä kautta toteutuu toinen keskeinen tavoite, julkisen talouden tasapaino 2023 mennessä. Kangasharjun mukaan hallituksen tähän mennessä toteuttamat toimet ovat vain heikentäneet työllisyyttä. Hallitus on purkanut aktiivimallin leikkurin, nostanut työttömyysturvan tasoa ja kiristänyt kotitalousvähennyksen ehtoja. Hallituksen puuttuminen työmarkkinaneuvotteluihin ja omistajaohjaukseen on sekoittanut pakkaa entisestään. Kangasharju toivoo, että pääministeri Sanna Marinin (sd) johtama uusi hallitus toisi muutoksen tullessaan. Hallitusohjelma pysyy kuitenkin samana. ”Kriittisintä on, että hallitus löytää yhteisen linjan kahden tavoitteen välillä. Toisaalta halutaan lisätä menoja hurjasti, mutta toisaalta halutaan myös saavuttaa julkisen talouden tasapaino. Se ei voi toteutua ilman työmarkkinauudistuksia”, Kangasharju lataa. Tuoreen työministerin Tuula Haataisen (sd) linjauksia Kangasharju on seurannut huolestuneena. Haatainen sanoi, että hän aikoo keskittyä työvoimapalveluihin ja palkkatukeen (HS 14.12.). Muut toimet ovat työllisyystyöryhmien ehdotusten varassa. Kangasharju ei ole kovin optimistinen. ”Työttömyysturvan porrastaminen on varmaankin hyvin vaikeaa tämän hallituksen aikana, vaikka tiedetään, että se lisäisi työn tarjontaa. Myös eläkeputken alaikärajaa pitäisi edelleen nostaa, mutta kun sitä on juuri nostettu, lisänostaminen voi olla hyvin vaikeaa.” Hintakilpailukyky olisi myös tärkeä, mutta siihen hallituksella on vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa. Jos hintakilpailukyky menetetään palkkakierroksella, hallitus joutuu urakoimaan työllisyystoimien eteen vielä enemmän. Ongelmia tuottaa myös Suomen yritysrakenne. Ruotsiin verrattuna Suomessa on paljon yksinyrittäjiä, mutta voittoa tavoittelevia yksityisiä yrityksiä on vähän. Isot, voittoa tuottavat yritykset myös työllistävät vähän väkeä verrattuna muihin Pohjoismaihin. ”Näitä ongelmia hallitusohjelma ei noteeraa. Puhutaan ainoastaan arvonlisäveron alarajan muutoksesta, mikä helpottaisi yksinyrittäjien arkea. Siitä ollaan hiljaa, miten koko voittoa tuottava yrityssektori voisi paremmin.” Yritykset pitäisi saada kasvamaan, mutta niillä on vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa. Siihen pitäisi Kangasharjun mukaan etsiä ratkaisua paitsi maahanmuutosta myös omista työvoimareserveistä. Erityisesti pitäisi puuttua vähän koulutettujen ja ikääntyvien miesten työllisyyteen, sillä heillä työssäkäyntiasteet ovat selvästi alemmat kuin Ruotsissa. ”Se tarkoittaa joko kannustimien parantamista tai täydennyskoulutusta”, Kangasharju sanoo. Nyt Suomi käyttää Kangasharjun mukaan aivan liikaa rahaa sellaiseen aikuiskoulutukseen, joka ihmisten pitäisi maksaa itse. Esimerkiksi jos juristi haluaa oppia puutarhanhoitoa, julkinen sektori maksaa koulutuksen. Täydennyskoulutuksen rahat pitäisi Kangasharjun mukaan suunnata vähän koulutusta saaneille. Näin työmarkkinoille saataisiin lisää osaavaa työvoimaa. Myös paikallisen sopimisen helpottaminen rohkaisisi yrityksiä kasvamaan. Yritykset uskaltaisivat palkata työntekijöitä, jos ne tietäisivät, että palkkakustannuksia voisi sopeuttaa heikkoina aikoina. Työpaikkojen pitäisi Kangasharjun mielestä syntyä nimenomaan yksityiselle sektorille. Muuten niistä ei ole apua julkisen talouden tasapainottamisessa. Yhden peukalosäännön mukaan 30 000 työpaikkaa korjaa miljardi euroa julkisen sektorin tasapainoa. Kangasharjun mukaan se ei pidä paikkaansa. Jos palkataan lisää ihmisiä vain julkiselle sektorille, se syrjäyttää yksityisen sektorin työpaikkoja. Käykin niin, että julkisen sektorin tasapaino vain heikkenee, vaikka työllisyys paranee. Myös maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen on luultua vaimeampi ainakin lyhyellä tähtäimellä, koska Filippiineiltä houkuteltu hoivatyöntekijä ei vähennä työllistyessään Suomen sosiaaliturvamenoja kuten Suomessa jo asuvan ihmisen työllistyminen. ”Eli ainoa tapa saavuttaa julkisen talouden tasapaino työllisyyden kautta on, että työpaikat tulisivat yksityiselle sektorille. Muuten työllisyysasteen paraneminen ei tue julkisen sektorin tasapainotavoitetta”, Kangasharju painottaa. Hänen mukaansa julkisen sektorin nyörit täytyy pitää tiukalla niin, että sieltä tulee työvoiman tarjontaa yksityiselle sektorille. Sitä kautta julkisen sektorin verotulot kasvavat. Investointien vähyyteen hallitus on herännyt. Hallitus on esittänyt, että yritykset voisivat tehdä investoinneistaan korotettuja poistoja neljän vuoden ajan. Korotettua vähennysoikeutta on esitetty myös yrityksen t&k-menoihin, jos yhteistyökumppani on korkeakoulu tai tutkimuslaitos. ”Ne ovat oikeansuuntaista politiikkaa, mutta niillä ei vielä kesää tehdä”, Kangasharju sanoo. Investointien vähyys vaivaa muitakin teollisuusmaita. Taustalla on rakenteellisia syitä. Maailmalla puhutaan teollisesta taantumasta ja siirtymästä palveluyhteiskunnan suuntaan. Kangasharjun mukaan Suomessa tuotannolliset investoinnit ovat kehittyneet kuitenkin erityisen huonosti. Yrityksiltä puuttuu usko tulevaisuuteen, eikä väestön ikääntyminen selitä kaikkea. ”Suomea vaivaa persuhalvaus ja uskon puute”, Kangasharju tiivistää. Kangasharjun mukaan talouspolitiikalla pitäisi luoda uskoa tulevaan niin, että yritykset uskaltaisivat investoida ja työllistää. ”Se tarkoittaa houkuttelevaa verotusta, mutta myös fiilistä siitä, että pystytään tekemään uudistuksia. Sote pitäisi saada maaliin ja työmarkkinauudistukset tehtyä. Pitäisi saada sellainen tuntuma, että vaikka perussuomalaiset johtavat gallupeja, silti uskallamme tehdä uudistuksia.” Elinkeinoelämän tutkimuslaitos aikoo kevään aikana pureutua investointien vähyyteen ja sen syihin. Tutkimuskohde istuu hyvin Etlan strategiaan, jota on fiilattu vähän uuteen suuntaan. ”Kaikki tutkimukset, joita tästä lähtien tehdään, mietitään markkinatalouden toimivuuden ja elinkeinoelämän kannalta”, Kangasharju sanoo. Esimerkiksi julkista taloutta ja eläkejärjestelmää tutkitaan nyt aiempaa vähemmän. Sen sijaan ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta lisätään. Elinkeinoelämän toimivuuden kannalta tärkeitä tutkimuskohteita ovat myös toimivat työmarkkinat ja teknologian suhde talouskehitykseen. Syksyn kiinnostavia keskustelunaiheita on ollut se, onko kapitalismi talousjärjestelmänä aikansa elänyt. Keskustelun käynnisti brittilehti Financial Times, joka vaati etusivullaan kapitalismin uudelleenarviota (FT 18.9.). Onko kapitalismi kriisissä? ”Yhdysvalloissa kapitalismi on kriisissä, mutta Suomessa ei missään tapauksessa”, Kangasharju sanoo. Kangasharjua raivostuttaa, että populistisessa keskustelussa nostetaan usein esiin Amerikan ongelmat ja niiden sanotaan pätevän myös Suomeen. ”Hallitusohjelmalla on yritetty taklata ongelma, jota ei ole. Samalla on unohdettu olemassa olevat ongelmat.” ”Minua raivostuttaa tässä suomalaisessa keskustelussa, että tällä tavalla johdetaan ihmisiä harhaan. Koko ajan puhutaan hirveällä rummutuksella eriarvoisuudesta, vaikka Suomessa tuloerot eivät ole kasvaneet lainkaan 2000-luvulla.” Suomessa ihmisten varallisuus on enimmäkseen kiinni asunnoissa. Finanssivarallisuus on jonkin verran kasvanut, mutta sen osuus koko kakusta on pieni. ”Huomiotta jää suurin pääoma eli pääkoppa, inhimillinen pääoma. Siinä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat Suomessa maailman parasta. Kyse on siis koulutuksesta.” Kangasharjun mielestä eriarvoisuudesta huolissaan olevan hallituksen pitäisikin laittaa kaikki paukut siihen, että ihmiset eivät jäisi pelkän peruskoulutuksen varaan. Korkeakoulutettujen osuus pitäisi nostaa 50 prosenttiin ikäluokasta. ”Tutkimusten mukaan koulutus kannattaa Suomessa. Se olisi hyvä eriarvoisuustoimi.”