Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Linnan juhlat Näköislehti Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Moro Mielipiteet Tähtijutut

Leijonien palloringissä menestyy suu auki – kaverukset Ojamäki ja Kaski ovat kasvaneet yhdessä maajoukkueeseen, mutta täysin eri tavalla

– Jes, kaikki porilaisia, huudahtaa Niko Ojamäki , kun Leijonien alkulämmittelyiden palloringissä on enää kolme miestä jäljellä. Finaalitrio on Tapparan Ojamäki ja Kristian Kuusela sekä Pelicansista Pohjois-Amerikkaan ensi kaudeksi siirtyvä Oliwer Kaski . Seinäjoelta kotoisin oleva ja Tampereelle kotiutunut Kuusela ei reagoi MM-kisojen huonekaverinsa tokaisuun. Mies lienee jo tottunut siihen, että nuoret porilaiskasvatit ovat lokeroineet hänet tiettyyn rooliin. – Kuusela on selkeä porilainen. Hän oli niin kauan Ässissä, ettei porilaisuus lähde hänestä pois, Ojamäki selvittää. Jos jotain, niin ainakin palloringin voittotaistelun loppusuoralla on kolme erilaista MM-tarinaa. Lähes 15 vuotta laadukasta jääkiekkoa pelannut Kuusela debytoi arvokisoissa 36-vuotiaana. Hyökkääjänä aiemmin pelannut tehopakki Kaski oli juniorina fyysisesti muita jäljessä ja siksi lähes hylkiö. Hurja läpimurtokausi Liigassa vei hänet helmikuussa kaikki ikäluokat huomioiden ensi kertaa leijonapaitaan. Tykkikausi huipentuu MM-kisoissa. Ojamäki sen sijaan kuului kaikkiin ikäkausimaajoukkueisiin. Hän tuli Liigaan nuorena ja on kehittynyt tasaisen varmasti. Kisapaikka on kehityksen loogista jatkumoa. Samaa vuosikertaa ja kaveriporukkaa Kun 1995-syntyneet Ojamäki ja Kaski opettelivat jääkiekkoa Ässien E-junioreissa, Kuusela paukutti patapaidassa läpimurtonsa ja yhä voimassa olevan yhden kauden maaliennätyksensä, 26 osumaa. E-junioreiden ryhmissä oli tuolloin myös Ojamäkeä ja Kaskea vuoden nuorempi Juho Lammikko . Ei ole aivan jokapäiväistä, että yhdestä ryppäästä kasvaa kolme pelaajaa samaan arvokisajoukkueeseen. Nimenomaan Ojamäki ja Kaski ovat kasvaneet leijoniksi yhdessä, vaikka reitit ovat olleet aivan erilaiset. – Varmaan joskus C-junioreissa me ystävystyimme paremmin. Molemmat pelasivat lätkää ja muutenkin kuuluimme samaan kaveriporukkaan. – Ei sitä oikein voi uskoakaan, että omasta kaveripiiristä meitä on nyt kaksi samassa maajoukkueessa ja samassa ylivoimakentällisessä. Aika hieno juttu, Ojamäki tunnelmoi. Ojamäki ja Kaski sanovat värittelevänsä päivittäin joko soittelemalla tai viestittelemällä. Vaikka kaksikon yhteinen historia on pitkä, joukkuekavereina se on lyhyt. – Tämä on oikeastaan ensimmäinen kerta, kun kunnolla pelaamme samassa joukkueessa, Kaski sanoo. –Minä olen ollut aina kakkosryhmissä, ja Niko on ollut askeleen edellä. Kun Niko pelasi B1-junioreissa, minä olin C2:ssa ja sitä rataa. Toisaalta tilastoista kaksikon nimet löytyvät useammastakin samasta joukkueesta. Onko kyse enemmänkin siitä, että nyt Kaski vihdoin tuntee kuuluvansa samaan joukkueeseen? – Ei, emme me kyllä paljon ole samoissa joukkueissa olleet. Melkein tämä on ensimmäinen kerta, Ojamäki vahvistaa kaverinsa puheet. Ihon alle Kasken ja Kuuselan tyyliset poikkeukselliset tarinat saavat helposti huomiota. Ojamäen kaltainen tasainen kehittyminen ja eteneminen eivät nouse samalla tavalla otsikoihin. Laitahyökkääjä kokee itsekin menneensä eteenpäin tasaisen varmasti. Maajoukkuepaikoissa hän kokee myös olleensa oikeaan aikaan oikeassa paikassa. – Kolme vuotta sitten sain säkällä ensimmäiset A-maaotteluni. Leijonat leireili Porissa, ja kun Juhani Tyrväinen loukkaantui, minut kutsuttiin siitä läheltä mukaan. – Leirityksissä olen ollut sen jälkeenkin, mutta kisapaikan saamisessa kävi taas säkä, kun joukkueeseen ei tullut NHL-vahvistuksia. Kenties maajoukkuekutsuihin ja kisapaikkaan on vaadittu muutama onnistuminenkin sekä sitä kehitystä. Tiistain Saksa-pelissä tien ensimmäiseen maaotteluun loukkaantumisellaan avannut Tyrväinen nähtäneen Ojamäen sentterinä. Laituri on tehnyt Kosicessa toistaiseksi yhden maalin. Hänen mielestään pelit ovat menneet vaihtelevasti. Lämmittelyiden palloringissä seuraava putoaja on Kuusela. Finaalissa kaverusten kaksinkamppailun vie tällä kertaa nimiinsä Ojamäki. Voisiko tasaisen onnistumisen resepti kaukaloon löytyä palloringistä? Mikä porilaisten ase on siellä? – Ehkä se on sellainen aggressiivisuus. Olemme paljon suu auki, ja pääsemme kavereiden ihon alle. – Ja tuomme porilaisuuttamme esiin. Ei siitä parane olla häpeissään, päinvastoin. Ässät: Oliwer Kaski, Niko Ojamäki, Juho Lammikko. Kärpät: Niko Mikkola, Atte Ohtamaa, Sakari Manninen. K-Vantaa: Kevin Lankinen, Petteri Lindbohm, Jani Hakanpää. TPS: Mikko Lehtonen, Kaapo Kakko. Ilves: Toni Rajala, Arttu Ilomäki. Blues: Veli-Matti Savinainen, Jere Sallinen. JYP: Veini Vehviläinen, Harri Pesonen. Jokerit: Henri Jokiharju, Joel Kiviranta. Tappara: Jussi Olkinuora, Kristian Kuusela. Kiekkoreipas: Juhani Tyrväinen. Sport: Miika Koivisto. KalPa: Eetu Luostarinen. LeKi: Marko Anttila. Kasvattajaseurat on tässä määritelty sen mukaan, missä pelaaja on pelannut kilpakiekkovaiheen alkaessa C-junioreissa. Moni pelaajista on edustanut jo juniorina useampaa seuraa.