Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Ilmastopaniikkia pitäisi hillitä

Kansainvälisen ilmastopaneelin raportti 2018 ei sisältänyt käytännössä mitään uutta. Raportti on säikäyttänyt osan suomalaisista ja nimenomaan koululaisista. Isoissa kaupungeista osa heistä on ottanut perjantaisin vapaata koulusta lakkoillakseen ilmastonmuutosta vastaan ja he painostavat kovasti suomalaisia poliittisia päättäjiä tiukempien ilmastonormien taakse. Mielikuvia vahvistaa tietenkin vuoden 2018 kesän pitkät hellejaksot. Osalle nuorista lakkoilu voi johtaa huonompaan menestymiseen koulussa ja siten heikentämään jatko-opiskelumahdollisuuksia. Suomi kuuluu niihin kehittyneisiin maihin, jossa on vuosikymmeniä tehty monipuolista työtä ympäristön hyväksi. Esimerkiksi Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan hiilidoksidi-päästöt vähenivät 5 prosenttia vuonna 2017. Fossiilisia paloi vähemmän ja biopolttoaineita enemmän. Sen sijaan monissa kehittyvissä maissa sekä vähemmän kehittyneissä maissa sitä työtä kyllä riittää. Monista näissä maissa viimeisten 70 vuoden aikana väkiluku on kasvanut moninkertaiseksi, metsäpinta-ala pienentynyt ryöstöhakkuiden sekä uuden viljelysmaan raivaamisen vuoksi. Hurjinta muutos on ollut keskisessä Afrikassa päiväntasaajan molemmin puolin. Yhdessä maatalouden alhaisen tuottavuuden, sääolojen aiheuttamien katastrofien, sotien sekä yhteiskunnallisten levottomuuksien ohella, se on näkynyt hallitsemattomana muuttoliikkeenä Välimerellä kohden Eurooppaa. Kunnianhimoisempi ilmastopolitiikka pitäisi suunnata järjestöjen kautta kestävämmän metsätalouden edistämiseen sekä pienviljelijöiden että pienyrittäjien toimintaympäristön parantamiseen varsinkin Afrikassa, mutta myös Latinalaisessa Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Kummallista ja järjetöntä suomalaisessa keskustelussa ovat hyökkäykset suomalaista turvetuotantoa ja lihakarjankasvatusta vastaan. Kyseenalaistetaan samalla työpaikat suomalaisissa luonnonvara-elinkeinoissa. Turvehan ei ole mikään fossiilinen, kuten esimerkiksi ruskohiiliesiintymät Saksassa, vaan hitaasti uusiutuva eloperäinen aine, muodostunut jääkauden jälkeen 10 000 vuoden aikana.