Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Pyhäinpäivä on kaikille sallittu tilaisuus pysähtyä

Taas edessä on yksi kalenteriin merkitty virallinen vapaapäivä, jonka jälkeen paperinen lehti ei ilmesty. Pyhäinpäivän vietollamme on pitkät ja polveilevat juuret. Siinä on muistumia kahdestakin katolisen kirkon juhlapyhästä sekä satovuoden päättävästä pakanallisesta kekristä. Suomessa pyhäinmiestenpäivä siirtyi vietettäväksi lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun kuudennen päivän väliselle lauantaille vuonna 1955. Kun nimestä vuonna 1967 pudotettiin sana "miesten" pois, viimeinenkin yhteys katolisiin pyhimyksiin katkesi. Meillä pyhäinpäivä koetaan ennen kaikkea kuolleiden omaisten muistopäiväksi. Luterilaisessa pyhäinpäivän messussa luetaan edellisen vuoden aikana kuolleet seurakuntalaiset. Päivän viettotapa on muuttunut monta kertaa. Ensin kelttiläisperäinen halloween palasi amerikkalaisen mutkan kautta vanhalle mantereelle maallistamaan pyhän perinteitä. Viimeisin isku saatiin, kun kauppojen aukiolo vuoden 2016 alusta vapautettiin. Mihin pyhäinpäivää enää tarvitaan? Paljoonkin. Tarve pyhälle ei ole hävinnyt mihinkään. Päinvastoin, joiltain osin se vaikuttaa elävän suorastaan renessanssia. Kun Suomen Kulttuurirahasto vuosi sitten selvitti nykysuomalaisten käsityksiä pyhästä tutkimukseensa Pyhyyden ytimessä , suurin osa vastaajista liitti pyhyyden kokemuksen rakkauteen ja läheisiin. Yli puolet koki pyhiksi asioiksi myös rauhan, oman kodin, levon, turvallisuuden ja ihmisarvon. Merkittävästi kannatusta saivat myös terveys, Suomen itsenäisyys, luonto, yksilönvapaus, uusi elämä, lapset, auttaminen, yhteisöllisyys, kuolema, hautausmaat, taide, musiikki, kulttuuri ja tiede. Hengellisyyden, kirkon, uskonnon ja traditioiden merkityksestä kysyttiin myös, mutta aivan kärkikastiin vastaajat eivät niitä tässä tutkimuksessa listanneet. Kaikkein vähiten pyhyyttä liitettiin kuitenkin vastaukseen "minä ja mielipiteeni". Vaikka pyhän perinteet vaihtelevat, 24 tuntia seitsemänä päivänä viikossa auki olevassa yhteiskunnassa viralliset pyhäpäivät voi ottaa moniarvoisena muistutuksena rauhan ja läheisille omistautumisen tarpeesta. Joillekin se merkitsee messua lähikirkossa, toisille edesmenneille rakkaille sytytettyä kynttilää ja kolmansille perheen kesken leivottuja halloween-leivonnaisia. Lohtua yhtä kaikki.