Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Suomalaisten vanha menestyslaji roikkuu kuilun reunalla – Kesän ainoa 80 metrin ylittäjä uskoo silti Kalevan kisojen finaalin tasoon: ”Saan virtaa siitä, kun heittäjiä haukutaan”

Suomen yleisurheilun vanha lempilapsi, keihäänheitto, voi huonosti. Lajin loiston päivät ovat takanapäin. Edessä ammottaa menestymättömyyden kuilu, jonne keihäs uhkaa upota. Ikiajoiksi? Kukapa tietää. Kestävyysjuoksu oli aikoinaan koko kansan ylpeyden aihe, mutta nyt jäljellä ovat lähinnä savuavat rauniot, joista sentään pilkistää Topi Raitasen pää. Mäkihyppy romahti uljaasta menneisyydestä huolimatta hetkessä pohjille. Keihäänheitto ei ole yhtä huonossa jamassa, sillä massaa on vielä jonkun verran, mutta hälytyskellot soivat. Tänä kesänä vain Toni Kuusela on rikkonut 80 metrin rajan (81,16). Yhtä huonosti ei ole mennyt kertaakaan sitten vuoden 1986, jolloin nykyinen keihäsmalli otettiin käyttöön. Toki kautta on vielä jäljellä ja mahdollisesti jo huomisen Kalevan kisojen keihäsfinaalin jälkeen 80 metrin ylittäjiä voi olla nykyistä enemmän. Kovia tekijöitä tarvittaisiin palkkalistoille Tero Järvenpää ei näe keihästilannetta aivan niin toivottomana kuin jotkut muut, mutta on totta kai huolestunut. Järvenpää on vuoden 2008 Suomen mestari ja olympianelonen. Hänen puhettaan kannattaa kuunnella. Järvenpään mielestä keihäs tuskailee samojen ongelmien kanssa kuin moni muukin laji. Raha ratkaisee ja sitä tarvittaisiin varsinkin valmennuksen tueksi. Myös kaikki saatavilla olevat avut pitäisi kerätä lajin taakse. Tero Pitkämäki on jo ilmoittanut kiinnostuksensa keihäsvalmennukseen. Järvenpään mielestä SUL:n pitäisi pikimmiten napata Pitkämäki töihin. Järvenpää on aistivinaan, että muutkin kovat tekijät haluaisivat mukaan auttamaan suomalaista yleisurheilua. – Kiekkomestari Frantz Krugerin puheista on saanut sen käsityksen, että hänellä olisi kiinnostusta. Olli-Pekka Karjalaiselle olisi varmasti käyttöä isossakin ruudussa Suomen Urheiluliitossa. SUL:ssa pitäisi nyt olla viisautta ottaa nämä voimavarat hyötykäyttöön. Pitkämäki, Karjalainen ja Kruger esimerkkeinä ovat kovia tekijöitä. Tehdään lajille suurin karhunpalvelus, jos heitä ei nyt oteta – jos he mukaan haluavat. Eväitä olisi Palataan keihäänheiton lähtöpaikalle. Järvenpää tutkii heittäjäkarttaa ja näkee muutamia tyyppejä, joilla on eväitä heittää pitkälle. – Topias Laine on ilman muuta sellainen. Hänellä on erinomaisen nopeat jalat ja tulonopeus omaa luokkaansa. Keihästä heitetään jaloilla ja juoksemalla, joten hänellä on ominaisuuksia heittää pitkälle tulevaisuudessa, kunhan fysiikkapuolta saadaan työstettyä. Laine on 19-vuotias HKV:n heittäjä, joka on nakannut tänä kesänä ennätyksensä 78,16. Kuuselan, 26, nimissä on kauden kärki, mutta viime viikot ovat menneet kättä parannellessa. – Hänellä on terveenä eväät yli 85 metrin tuloksiin. On vain ajan kysymys, koska hän sen tekee. Järvenpää muistuttaa, että muutoksia voi aikuisiässäkin tapahtua nopeasti. – Sain viimeisen SM-mitalini 2011 Turussa. Heitin hopealle tuloksella 80,10, Ruuskasen Antti oli silloin kolmas 79 metrin kaarella. Seuraavana vuonna hän voitti olympiakisoissa hopeaa. Lauantaina Ruuskanen kilpaili ensimmäistä kertaa kymmeneen kuukauteen. Hän oli Kalevan kisojen keihäskarsinnan ykkönen tuloksella 77,79. Ruuskanenkin on kuunnellut puheita lajin alennustilasta. – Keihäänheitto on laji, jossa loukkaantumisia tulee herkästi. Nyt lajissa on ollut pientä laskua, kun kärkimiehiä on ollut telakalla, Ruuskanen sanoo ja viittaa paitsi itseensä, myös viime kesänä 88 metriä heittäneeseen Oliver Helanderiin , joka ei olkapääoperaation takia kilpaile lainkaan tänä kesänä. Myös Kuusela on potenut käsivaivoja, eikä ole koskenut keihääseen Kuortaneen kisan jälkeen. Kuuselan kyynärpää operoidaan alkusyksyllä. Keskittämistä mietittävä Kuortane on keihäänheiton keskuspaikka – toki muuallakin heitetään ja harjoitellaan. Järvenpään mielestä ei ole järkevää kerätä kaikki heittäjiä samalle paikkakunnalle. – Se on hyvä asia, että heittäjillä on säännöllisesti yhteisiä kokoontumisia ja leirityksiä, mutten välttämättä näe hyvänä, että kaikki asuvat ja harjoittelevat samalla paikkakunnalla. Siinä käy helposti niin, että kuorma kasvaa kimpassa treenatessa liian kovaksi – tehdään ja huhkitaan vähän liian paljon. – Jos 20 heittäjää pannaan pitkälle etelän leirille yhdessä, 19 heistä palaa takaisin huonommassa kunnossa kuin sinne mentäessä, koska innostuvat liikaa, Järvenpää murjaisee kärjistetyn vertauksen. Ruuskasenkaan mielestä kaikkia heittäjiä ei pidä laittaa yhteen muottiin – eikä samalle paikkakunnalle. – Monet heittäjät ovat laumaeläimiä. Jotkut tarvitsevat porukan tukea. Minä olen tällainen supliikkimies, mutta tykkään harjoitella omissa oloissani, Heittäjänä olen yksinäinen susi. Huipulle voi mennä erilaisia reittejä pitkin. Haukuista virtaa Toni Kuusela puhkuu uhoa ja itseluottamusta. Hän sanoo, etteivät puheet keihään surkeasta tilanteesta häntä masenna. – Minä saan lisää virtaa siitä, kun heittäjiä haukutaan. Ei keihäänheitto ole niin kehnossa jamassa kuin puhutaan. Veikkaan, että sunnuntaina pitää heittää yli 80 metriä, jos haluaa mitalin.