Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Epävarmuus oikean jatko-opintopaikan löytämisestä stressaa lukiolaisia – väärä valinta saattaa pahimmillaan johtaa vuosien odotukseen

Tämän sunnuntain jälkeen monessa perheessä alkaa laskeutuminen kohti tavallista arkea. Juhannuksesta alkaneet lomat päättyvät viimeistään huomenna ja koulutkin avaavat Tampereella ovensa jo puolentoista viikon kuluttua. Rehellisyyden nimissä voi todeta, että monelle nuorelle on jo ihan hyvä palata kouluun. Vain harva lukioikäinen saa töitä kovin pitkäksi aikaa kesällä, minkä johdosta tässä vaiheessa lomaa päivät alkavat tuntua jo melko pitkiltä ja itseään toistavilta. Mutta kun koulu lopulta alkaa, alkaa myös stressi. Lukiolaisten mielessä mieliin nousevat kirjoitukset ja ennen kaikkea jatko-opinnot, joihin haku tapahtuu ensisijaisesti ylioppilastutkinnon avulla ensi keväästä lähtien. Politiikan ylätasolta katsottuna ylioppilastutkinnon käyttö valintakriteerinä on edelleenkin hyvä ratkaisu: on järkevää pyrkiä vähentämään välivuosia ja saada yhä useampi nuori suoraan toiselta asteelta korkeakouluun. Tavoite kuitenkin kompastuu siihen, ettei moni lukiolainen tiedä ollenkaan, mihin alalle he haluavat hakea. Juuri epävarmuus oikean jatko-opintopaikan löytämisestä on keskeinen syy monen lukiolaisen stressiin. Väärä valinta kun saattaa pahimmillaan johtaa vuosien odotukseen ennen kuin sopivan alan lopulta löytää ja pääsee opiskelemaan. Pitkä kesä tarjoaa mahdollisuuden tutustua erilaisiin korkeakouluopintoihin tavalla, johon avointen ovien päivät ja mainosvideot eivät pysty. Esimerkiksi Tampereen alueella monien kuntien lukiolaiset ovat voineet jo vuosia osallistua kesäyliopiston kursseille maksutta. Sen lisäksi, että kursseilla pääse vertaamaan alan sopivuutta itselleen, opinnoista jää käteen myös konkreettisia opintopisteitä. Elokuussa voimaan astuva lukiolaki velvoittaa kaikki Suomen lukiot tekemään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Ilmiselvä ongelma on kuitenkin, että monet lukiot ovat maantieteellisesti liian kaukana korkeakouluista, jotta yhteisopiskelu voisi toteutua mielekkäästi. Ratkaisu voisi löytyä verkko-opetuksesta: erityisistä kursseista, jotka olisi suunnattu eri opintovaihtoehtoja pohtiville. Kurssilla pääsisi syventymään tieteenalojen erilaisiin piirteisiin, kuten keskeisimpiin teoriasuuntauksiin tai matemaattisuuden asteeseen. Ilmiöpohjaisuuden hengessä kurssilla voisi kokea, miten ilmastonmuutosta käsitellään esimerkiksi yhteiskunta-, kauppa- ja viestintätieteissä, ja mikä niistä puhuttelee eniten. Tämän lisäksi opiskelija voisi saada myös kurssisuorituksen, kuten joissain lukioissa kehutusta tekoälyn perusteet -verkkokurssista. Helsingin yliopiston ja Reaktorin tuottaman tekoälyn perusteet on suorittanut tähän mennessä noin 10 000 ihmistä. Tähän verrattuna jatko-opintokurssilla on todellinen tarve, sillä joka vuosi lukioista valmistuu noin 30 000 omaa tulevaisuuttaan pohtivaa ylioppilasta. Kirjoittaja on kauppatieteiden opiskelija.