Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Jaettavat ja huonokuntoiset oppikirjat nostattivat metakan Ylöjärvellä – Sivistysjohtaja: ”Laadukas opettaminen ei edellytä oppikirjojen käyttöä”

Ylöjärven Siivikkalan koulun viidennen luokan vanhempainillassa maanantaina ilmi tullut asia luokan oppilaiden kesken jaettavista ympäristöopin oppikirjoista on herättänyt kiivaan keskustelun paikallisella sosiaalisen median kanavalla sen jälkeen, kun kyseisellä luokalla koulua käyvän lapsen vanhempi ihmetteli asiaa julkisesti. Kommentteja oli keskiviikkona iltapäivällä kertynyt 233 kappaletta. Osa kertyneistä kommenteista ei koske oppimateriaaleja, vaan keskustelu on rönsyillyt myös sivupoluille. Kommenttien perusteella oppilaiden kesken jaettavat oppikirjat eivät ole kaupungin kouluissa harvinaisuus, ja myös ainakin osan oppikirjoista kunnossa on toivomisen varaa. ”Jonkinlainen rahoitusvaje” Somekeskustelun aloittaja, ylöjärveläinen Jussi-Pekka Ahonen kertoo, että hämmennys oli suuri, kun koulu kertoi 50 oppilaan yhdistetyn luokan jakavan 25 ympäristöopin oppikirjaa. –Koulun mukaan oppimisessa ei välttämättä tarvita oppikirjoja kaikille, sillä oppimisen tapoja on erilaisia. Sain tähän koululta hyvän vastauksen ja asia on varmasti näin. Itseäni kuitenkin hieman mietityttää, kun asiaa katsoo esimerkiksi sisälukutaidon ja kokeiden näkökulmasta. Ahonen kertoo keskustelleensa asiasta koulun rehtorin kanssa heti tiistaina aamulla. Ahosen mukaan keskustelu oli hyvä ja oppimisen tapa ilman omia koulukirjoja hyvin perusteltu. Siivikkalan koulun määrärahavaje on noin 5000–10 000 euroa. Koulukirjojen kunto paikoin heikko Somekeskustelussa pinnalle on noussut myös koulukirjojen kunto, joka ei kommenttien perusteella ole kaikkien kohdalla kovin mairitteleva. Keskusteluun on jaettu myös kuva Kurun yhtenäiskoulun oppilaan kirjasta, joka pysyy hädin tuskin kasassa. Oppilaan vanhempi Mervi Riihikoski kertoo Aamulehdelle , että kirjan etukannessa on ensimmäinen merkintä vuodelta 2008, jonka jälkeen sillä on ainakin nimitietojen mukaan ollut uusi käyttäjä vuosittain tähän päivään saakka. Ahosen mukaan myös hänen lapsensa koulukirjat ovat olleet paikoin heikossa kunnossa. – Kunto on ollut sellainen, että päivitystä kaivattaisiin ehdottomasti, Ahonen tarkentaa. Ahonen toivookin Ylöjärven päättäjiltä arvokeskustelua siitä, mihin kohteisiin investoiminen on kaikkein tärkeintä. – Lapset, nuoret ja koulutus ovat mielestäni kärkihankkeita. Sivistysjohtaja ihmettelee keskustelua Ylöjärven kaupungin sivistysjohtaja Matti Hursti on ihmeissään keskustelusta, jonka mukaan määrärahoja on liian vähän tai että niitä leikattaisiin jatkuvasti. – Ylöjärvi on lisännyt jatkuvasti rahaa koulutukseen. Kun valtion osuutta on leikattu, olemme kompensoineet leikkauksia kunnan omalla rahalla, Hursti kuittaa. Määrärahakiristyksiä on kuitenkin tilastojen mukaan tehty viimeisen kahdeksan vuoden aikana kahdesti. Ensimmäinen nähtiin vuonna 2013 ja viimeisin vuonna 2017. Viimeisin vyönkiristys oli huomattava, kun määrärahaa laskettiin 816 000 eurosta noin 683 000 euroon. – Tällöin kyseessä oli koko kunnan talouden tasapainottaminen. Leikkauksia tehtiin kaikilla alueilla, ei ainoastaan koulutuksesta. Kun talouden kanssa päästiin tasapainoon myös koulujen määrärahoja kasvatettiin. Mielestäni myös vuonna 2018 koulujen määrärahoihin kohdennettu noin 942 000 euroa on tästä osoitus. Hurstin mukaan vuonna 2019 ja 2020 määrärahoja lisätään edelleen. Hursti puolustaa sisukkaasti Ylöjärven panostuksia koulutukseen. Hursti kertoo, että tarvikkeisiin kohdistuvien määrärahojen lisäksi kaupunki panostaa myös luokkakokojen kasvun hillitsemiseen. – Ihmettelen todella paljon, että keskusteluun eivät nouse esimerkiksi koko Suomen mittakaavassa lähes poikkeuksellisen pienet luokkakoot. Tämä on asia mistä opettajat pysyvät visusti hiljaa, vaikka voisivat tätä edes hieman hehkuttaa, Hursti sanoo. "Eivät huippukokitkaan käytä eineksiä” Hursti ei ota yleisesti kantaa kaupungin koulukirjojen kuntotilanteeseen, mutta toivoo opettajien uusivan kirjoja tarpeen vaatiessa. Tällaista harkintaa olisi Hurstin mukaan pitänyt käyttää myös kurulaiselle oppilaalle jaetun ympäristöopin kirjan kohdalla. – Ihmettelen, että näin huonokuntoinen kirja on jaettu käyttöön. Tosin en usko, että käytössä olevat oppikirjat ovat yleisesti näin huonossa kunnossa. Hurstin mukaan opetus ilman kirjoja tai jaettujen kirjojen avulla on ollut vuosikymmeniä normaalia toimintaa. – Opetuksen tapoja on monia. Itsekin opettajana vuosia työskennelleenä voin sanoa, että laadukas opettaminen ei edellytä oppikirjojen käyttöä vaan asia on mielestäni lähes päinvastainen. Mukavuudenhaluiselle oppikirjat toki ovat kivoja, kun ei tarvitse tehdä itse mitään, Hursti pamauttaa. Hursti vertaa opetuksessa käytettäviä metodeja harkitun kärjistetysti ruoanlaittoon ja kuvailee koulukirjoja pedagogisiksi eineksiksi. – Einekset ovat hajuttomia ja mauttomia eivätkä jätä aivoihin muistijälkiä, kun taas huippukokit käyttävät työssään useita eri raaka-aineita sekä mielikuvitusta, Hursti toteaa. Rehtori rahakirstun päällä Hursti kertoo, että kirjahankintojen päällä istuu Ylöjärvellä käytännössä koulun rehtori. Joissakin kouluissa rahan jaetaan yksittäisille luokille käytettäväksi. Hurstin mukaan jälkimmäisen hyöty on se, että opettaja näkee esimerkiksi uusittavien kirjojen tarpeen herkemmin. Hurstin mielestä Aapinen on koulukirjoista kaikkein tärkein. – Tämä on henkilökohtainen mielipiteeni, mutta olen sitä mieltä, että jokaisen ylöjärveläislapsen pitäisi saada itselleen omaksi täysin uusi Aapinen. 2010: 692 817 2011: 750 468 2012: 784 407 2013: 667 492 2014: 801 792 2015: 823 815 2016: 816 110 2017: 683 972 2018: 942 099 Vuonna 2019 yhtä alakoululaista kohden varattiin 148 euroa ja yläkoululaista kohden 232 euroa. Lisäksi A2-kielestä korotettiin määrärahaa 15 euroa oppilasta kohden.