Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Suomenkin ilmassa havaittu radioaktiivista säteilyä – Päästölähde on todennäköisesti ydinvoimala, mutta varmuutta ei saada ennen ensi viikkoa

Suomen säteilyturvakeskus (Stuk) havaitsi Helsingissä 16. ja 17. kesäkuuta kerätyssä ilmanäytteessä pieniä määriä radioaktiivisia isotooppeja. Myös Norjassa ja Ruotsissa on tehty samanlaisia havaintoja. – Tällaisia pieniä muutoksia mitataan lähes vuosittain. Näillä ei ole ympäristövaikutuksia tai mitään vaikutusta ihmisten terveyteen. Näillä ei ole myöskään säteilysuojelullista merkitystä ihmisille, eli ei ole syytä mihinkään huoleen, säteilyturvakeskuksen johtaja Pia Vesterbacka vakuuttaa. Tavallista korkeampien pitoisuuksien havaitseminen käynnistää aina selvitystyön. Stuk valvoo ulkoilman radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa. Helsingin mittausaseman mittaukset tehdään aina vuorokauden ajan kerätyistä näytteistä. Muilla asemilla mittaukset tehdään viikon ajan kerätyistä näytteistä ja niiden mittaustulokset viime viikolta valmistuvat myöhemmin. – Vielä odotamme esimerkiksi Kotkan lopullisia tuloksia. Saamme ne ensi viikolla, jolloin voimme aloittaa säteilyn päästölähteen selvittämisen. Nuklidikoostumus viittaa siihen, että se on ydinlaitoksesta päässyt päästö. Kyseessä voi olla vaikka vuosihuoltoja tai muu vastaava toimenpide. Pohjoismaiden säteilyturvakeskukset selvittävät tilannetta yhteistyössä Norjassa ja Ruotsissa ilmasta mitattiin myös tavallista korkeampia radioaktiivisia isotooppipitoisuuksia. Samoin kuin Suomessa, niissä havaittiin pieniä määriä koboltin, ruteniumin ja cesiumin radioaktiivisia isotooppeja. Ruotsissa määrät jäivät hieman Suomessa mitattujen alapuolelle, mikä johtuu erilaisista mittauskäytännöistä. Sen pohjalta ei voi päätellä säteilyn lähteen sijaintia. – Me mitattiin hieman korkeammat tulokset kuin Ruotsi, koska Stuk mittaa Helsingissä päivänäytteitä ja Ruotsissa osa näytteistä on pidemmän keräyksen kestäviä näytteitä. Esimerkiksi viikon keskimääräiset pitoisuudet ovat tietysti laimeammat kuin päivänäytteiden tulokset, Vesterbacka toteaa. Ydinkoekieltosopimuksen noudattamista valvovalla CTBTO:lla on satoja mittausasemia ympäri maailman. Niistä tarkkaillaan, ettei missään päin maailmaa tehdä ydinasekokeita. Nyt CTBTO julkaisi kartan, jossa on Itämeren ympäristön radioaktiivisen säteilyn lähteen arvioitu sijainti. Myös Suomessa ollaan tekemässä mittaustulosten valmistuttua samantyyppistä kartta-arviota säteilyn lähteestä. Suomen säteilyturvakeskus seuraa säteilypitoisuuksia ja on jatkuvassa yhteistyössä Itämeren alueen säteilyturvakeskusten kanssa. – Seuraamme radioaktiivisuutta ja vaihdamme havainnoistamme tietoja Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Tämän tilanteen osalta lisätietoja on odotettavissa ensi viikolla, Vesterbacka sanoo.