Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Valtakunnan kärkivisailija täyttää 100 vuotta – faktat ovat tarttuneet Keijo Virtamon mieleen hämmästyttävän tarkasti

Musiikkia ja urheilua, tai urheilua ja musiikkia, ihan miten päin vain. Ne ovat elämänalueet, joissa tietoviisaana ensyklopedistina kunnostautunut Keijo Virtamo on ollut omimmillaan. Hänestä tuli 1960-luvulla pienoinen televisiojulkkis, kun hätkähdyttävän tietomäärän omaksunut mies kisasi menestyksekkäästi Mainos-TV:n suosituissa Tupla tai kuitti- ja Naapurivisa -ohjelmissa. – Olen kiinnostunut erilaisista asioista. Minulla on utelias elämänasenne, Virtamo kuvailee. Pasifistina muun muassa maineikkaassa Ässärykmentissä sotaa kokenut Virtamo pestattiin 1940-luvun lopussa lennosta kustannusyhtiö Otavalle, jolla oli tulevalle filosofian maisterille käyttöä tietokirjallisuuden tarpeisiin. – Täydensin sotien jälkeen opintojani Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa. Opintojen lomassa menin kysymään Otavasta, olisiko töitä. Professori L. Arvi Poijärvi iski eteeni sottaisen pinon papereita ja neuvoi, että "korjaa tuosta". O Sole Mio soi sanatarkasti Virtamon piipahdukseksi uumoilema Otava-pesti venyi käytännössä lähes puolen vuosisadan mittaiseksi työpalvelukseksi. – Tein Otavassa paljon yleistarkistusta. Jouduin jo työni takia lukemaan paljon. Kun yhtiö siirtyi tietokoneiden käyttöön, jätin hommat. Olin tottunut kirjoittamaan käsin. Musiikkimieltymyksestään hän kiittelee äitiään. – Äitini opetti minulle kauniita lauluja. Liityin nuorena Keravan sekakuoroon, jossa soitin vaskipuhallinta B-kornettia. Yhtäkkiä hän alkaa hyräillä O Sole Mio -laulua. Ikivihreä serenadi saa siivikseen sanat, kun Virtamo antaa tenoriäänensä soida. – Sukujuhlissa on tullut esiinnyttyä, hän hymyilee. Urheilukärpänen puraisi nuorukaista 1930-luvun alussa. Suomi oli hanneskolehmaisineen, paavonurmineen ja villeritoloineen kunnostautunut yleisurheílun menestyksekkäänä suurvaltana. – Pystytin Keravan korkeimmalle kukkulalle Aurinkomäelle korkeus- ja seiväshyppytelineet. Voitin sitten alle 15-vuotiaiden poikien Länsi-Uudenmaan piirinmestaruuden yleisurheilun kolmiottelussa. Sen ratkaisi korkeustulos, kun hyppäsin 155 senttiä ja toiseksi sijoittunut 130 senttiä. Punttiharrastus iski pyöräillessä Urheilullinen Virtamo kiinnostui myöhemmin painon- ja voimanostosta. – Pyöräilin Otavalta töistä kotiin Keravalle ja näin, kun miehet nostivat pihassa puntteja. Innostuin lajista niin, että sain nostettua suorille käsille 90 kiloa ja penkkipunnerruksessa 110 kiloa. Maastavedossa nousi 53-vuotiaana 208 kiloa. – Voimaharjoittelun ansiosta selkä vahvistui, hän lisää. Virtamon pitkän iän sokkeli on terveellinen elämäntapa. Tupakka ja alkoholi eivät ole kiinnostaneet. – Tervehenkistä elämää. Olen myös hiihtänyt paljon, Virtamo sanoo. Myönteinen elämänasenne on ensi kädessä siivittänyt Virtamon kunnioitettavalle, vuosisadan mittaiselle retkelle. – Paljon on maailma elinaikanani muuttunut, hyväntuulinen herrasmies puntaroi. Tietokirjailija, television ja radion tietovisailija. Syntynyt Akaassa 7. elokuuta 1919. Asuu Helsingissä. Leski, kolme lasta, neljä lastenlasta. Filosofian maisteri 1953, opiskeli Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa germaanista filologiaa, estetiikkaa ja musiikkitiedettä. Työskenteli kustannusyhtiö Otavassa 48 vuotta, toimittanut ensyklopedistina lukuisia tietokirjoja. Palveli toisessa maailmansodassa Ässärykmentissä ja Äänisen rannikkoprikaatissa. Tuli tiedotusvälineistä tutuksi muun muassa radion Viisasten kerho -ohjelmasta ja televisio-ohjelmista Tupla tai kuitti, Naapurivisa ja Arpa on heitetty. Ei vietä merkkipäiväänsä.