Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Vapaaehtoisia meripelastajia tarvittu tänä kesänä ennätysmäärä ja se näkyy selvästi myös Pirkanmaalla – näin pelastajat toimivat: ”Hieno keli, pieni hätä, huono keli, suurempi hätä”

Tänä kesänä suomalaiset ovat veneilleet erityisen ahkerasti. Tämä näkyy myös vapaaehtoisten meripelastajien tehtävämäärien kasvuna. Suomen Meripelastusseuran mukaan vapaaehtoisille meripelastajille on kertynyt tähän mennessä yli 20 prosenttia enemmän tehtäviä kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Ennätyksellisen kiireiseen hellekesään eli vuoden 2018 kesään verrattuna tehtävämäärät ovat kasvaneet tänä vuonna jopa 12 prosenttia. Vuonna 2018 Meripelastusseura suoritti yli 1900 tehtävää. Myös Pirkanmaalla tehtävämäärät ovat lisääntyneet. Suomen Meripelastusseuran mukaan Pirkanmaan paikallisyhdistys kuuluu kattoseuran viiden eniten tehtäviä suorittaneen paikallisyhdistyksen joukkoon. Pirkanmaan Meripelastusseuran kansityöntekijä Kari Alentola kertoo, että Pirkanmaalla on ollut tähän mennessä jo 85 tehtävää. Viime vuonna niitä oli koko avovesikauden aikana 138. Tampereella on suoritettu 75 tehtävää kaikista Pirkanmaan tehtävistä. Viime vuonna niitä oli yhteensä 107. Esimerkiksi Pyhäjärvellä päivystävä Turva-vene on hälytetty tähän mennessä apuun 28 kertaa. Alentolan mukaan hälytyksiä tulee eniten kauniilla säällä. – Oikeastaan voisi karkeasti sanoa, että hieno keli, pieni hätä, huono keli, suurempi hätä. Hätäkeskus hälyttää vapaaehtoiset Pirkanmaan Meripelastusseuran toiminta muistuttaa hyvin paljon vapaaehtoista palokuntaa eli VPK-toimintaa. Periaatteessa kuka tahansa saa liittyä seuraan, sillä Meripelastusseura kouluttaa kaikki jäsenensä tehtäviin omalla valvotulla koulutusjärjestelmällään. Meripelastusseura Pirkanmaassa päällikön tehtävissä toimiva Aki Lahtinen kertoo, että kansityöntekijän koulutus kestää vuoden. Päälliköksi voi edetä toimittuaan aktiivisesti kansityöntekijänä 4–5 vuoden ajan. Kuten VPK:ssa, myös meripelastusseurassa jäsenet ovat vuorollaan valmiudessa lähtemään pelastus- tai avustustehtäviin. Pelastajat tehtäville hälyttää hätäkeskus. Lahtisen mukaan Pirkanmaan järvillä tarvitaan apua esimerkiksi silloin, kun tekninen vika katkaisee matkanteon, veneestä loppuu polttoaine, kuljettaja saa sairaskohtauksen, moottori syttyy palamaan tai laiva tai vene ajaa karille. Vakavia onnettomuuksia sattuu harvoin. Useimmiten pelastajat hälytetään hinaustehtäviin. Ihmiset pelastetaan maksutta Pirkanmaan Meripelastusseuralla on vapaaehtoista pelastustoimintaa Pyhäjärvellä, Näsijärvellä ja Valkeakoskella. Kun meripelastusseura lähtee pelastustehtävälle, palvelu on asiakkaalle maksutonta. Avustustehtävät sen sijaan ovat maksullisia. Hätäkeskus päättää, kummasta tehtävälajista on kyse. Esimerkiksi vesillä toimintakyvyttömäksi joutuneen veneen pelastaminen on maksullista, jos ihmishenkiä ei ole vaarassa. Toisin sanoen ihmiset viedään turvaan maksutta, mutta veneen siirto maksaa. Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalveluun kuuluvat veneilijät saavat myös veneelleen maksuttoman avun. Vesiliikennelaki uudistui kesäkuun alussa Uudistuneen vesiliikennelain mukaan myös huviveneessä pitää olla aina päällikkö. Hänen velvollisuutensa on huolehtia esimerkiksi siitä, että veneestä löytyy jokaiselle matkustajalle pelastusliivit. Päällikön on myös tunnettava merkit ja väistämissäännöt vesillä. Hänen velvollisuutensa on tuntea vesistö ja suunnitella reitti.