Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Influenssatapauksia vajaa puolet viime vuoteen verrattuna – mitä ihmettä tapahtui?

Tämän talvikauden influenssaepidemia on hiipumassa. Epidemia oli tänä vuonna lievä: laboratoriossa varmistettuja tautitapauksia on kirjattu vajaa puolet viime vuoteen verrattuna. Ilmoitetuista influenssalöydöksistä lähes kaikki ovat olleet influenssa A -viruksia, ainoastaan yksittäisiä influenssa B -tartuntoja on raportoitu. Tilanne on sama koko maassa ja kaikissa sairaanhoitopiireissä, myös Pirkanmaalla. Erityisasiantuntija Niina Ikonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kuitenkin muistuttaa, että viime vuonna epidemia oli harvinaisen ärhäkkä. –  Ensin oli poikkeuksellisen runsaasti influenssa B:tä, minkä päälle saimme vielä influenssa A -epidemian. Viime kaudella laboratoriovarmennettuja B-viruslöydöksiä oli 20 000 ja A-viruksia noin 16 000. Tällä kaudella B-tapauksia on raportoitu alle 150. A-tartuntoja on kuitenkin ollut lähes yhtä paljon kuin vuosi sitten.  A-epidemia alkoi tavanomaista myöhemmin, mutta kesti pitkään. Rokotesuoja oli nyt jonkin verran kattavampi kuin viime kaudella. Kansalliseen rokotusohjelmaan valittu nelivalenttinen influenssarokote sisälsi kahta A-tyypin ja kahta B-tyypin virusta. Viime vuonna julkisessa terveydenhuollossa jaettu rokote ei antanut suojaa valtaviruksena ollutta toista B-virusta vastaan. – Tämän talven rokote tehosi liikkeellä oleviin viruksiin lapsilla hyvin ja ikäihmisillä kohtalaisesti, ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo. Lapset suojattu Influenssarokote on otettu osaksi alle 7-vuotiaiden kansallista rokotusohjelmaa. Rokote voidaan antaa yli puolivuotiaalle lapselle pistoksena, kaksi vuotta täyttäneille myös nenäsumutteena. Lasten hyvällä rokotesuojalla voi olla oma osuutensa siihen, että influenssaepidemia jäi tällä kertaa lieväksi. – Tiedämme, että pienet lapset ovat virushautomoita, jotka levittävät tautia ympäristöönsä, Nohynek sanoo. Pienet lapset ovat nyt saaneet rokotuksen laajemmin kuin aikaisemmin. Kun lapset eivät välitä virusta sisaruksilleen, vanhemmilleen ja isovanhemmilleen, influenssaa on vähemmän. – Tällaisella laumasuojalla saattaa olla merkitystä, mutta kuinka suurta merkitystä, on vielä ennenaikaista sanoa. Nenäsuihke suosittu Rokotemyönteisyyttä taas lisää nenään suihkaistava rokote, joka on yleistynyt pikkulapsilla. 2—6-vuotiaat lapset saavat nenäsumutteena annettavan Fluenz Tetra -rokotteen maksutta. Huhtikuun puoliväliin mennessä niitä oli annettu yli 60 000 annosta. – Terveydenhoitajat ja terveyskeskuslääkärit sanovat, että nenäsumute on helpompi antaa, kun lasta ei tarvitse pistää. Alle 7-vuotiaista lapsista influenssarokotuksen oli saanut noin kolmasosa, joista kahdelle kolmesta vanhemmat olivat valinneet nenäsumutteen. Sairastaminen suojasi Hanna Nohynekin mukaan vaikutusta voi olla myös sillä, että viime vuonna niin moni sairasti B-virusinfluenssan ja sai ainakin väliaikaisen suojan sitä vastaan. B-viruksessa on myös kausivaihtelua enemmän kuin A-viruksessa. Tänä vuonna B-tartuntoja on raportoitu huomattavan vähän myös muualla Euroopassa. – Influenssa on yllätyksellinen ja vaikeasti ennustettava. Virus muuntuu maapalloa kiertäessään koko ajan, mutta myös epidemian luonne ja kesto vaihtelevat vuosittain, Niina Ikonen sanoo. Maailman terveysjärjestö WHO valitsee vuosittain rokotteeseen ne viruskannat, jotka todennäköisimmin aiheuttavat influenssaa. Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan hankitaan myös ensi kaudella neljää influenssavirusta sisältäviä rokotteita. Influenssa on influenssavirusten aiheuttama äkillinen ylempien hengitysteiden tulehdus. Influenssaepidemioita esiintyy joka talvi. On arvioitu, että vuosittain Euroopassa sairastuu 4–50 miljoonaa ihmistä influenssaan. Tautiin kuolee ennenaikaisesti noin 15 000–70 000 ihmistä. Influenssaviruksia on neljää päätyyppiä, A, B, C ja D. Näistä A- ja B-tyypit aiheuttavat vuosittaisia epidemioita ihmisille. Valtaosa tartunnan saaneista on oireettomia.