Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Koronakriisin jälkisiivous huolettaa: Yrittäjät pelkäävät kuntien nipistävän soten ostopalveluista ja palveluseteleistä

Koronakriisi on vahingoittanut reilussa kuukaudessa kolmea neljäsosaa suomalaisyrityksistä. – Kun yrityksillä menee huonosti, myös kotikuntien talous sakkaa ja maakunnan vireys taantuu. Onneksi meillä on keinoja nousta kriisistä, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo. Yrittäjiltä ilmestyi keskiviikkona laaja aluekehitysohjelma. Se pantiin alulle jo viime vuonna, ennen kuin koronakriisistä oli tietoakaan. Mukaan ohjelmaan otettiin nyt myös eväät koronakriisistä selviytymiseen. Kaikkiaan ohjelma esittelee yli 90 ratkaisua ja työkalua yritysten tueksi. Kaikki toimijat mukaan Ohjelmassa ehdotetaan maakunnille erityisiä selviytymissuunnitelmia. – Maakunnat tarvitsevat näitä selvitäkseen koronakriisistä. Esimerkiksi julkisten kilpailutusten tekeminen fiksusti ja pikavauhtia auttaisi pienyrityksiä heti, Kujala toteaa. Suunnitelman on oltava sellainen, että siihen voivat sitoutua kaikki elinkeinopolitiikan toimijat. Suunnitelma kannattaa laatia yhdessä yritysten, maakunnan, kuntien, oppilaitosten, elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen, kehitysyhtiöiden, uusyrityskeskusten sekä pankkien ja alueen Finnveran edustajan kesken. Julkisiin suunta Julkinen ala on nyt tärkeä asiakas monelle yrittäjälle. – Julkiset hankinnat voivat pitää yrittäjien pyörät pyörimässä. Hankinnat voivat tuoda myös uutta bisnestä yrittäjälle, kun muut asiakkaat ovat kadonneet, Kujala sanoo. Yrittäjiltä löytyy esimerkkejä. – Nyt olisi sopiva sauma aikaistaa siivous- ja korjaustöitä. Ateriapalveluissa ja ruokakuljetuksissa voidaan hyödyntää paikallista yrittäjyyttä. Kujala tähdentää, että hankinnat pitäisi jakaa sopivan kokoisiin osiin, jotta usea yritys pystyy tekemään tarjouksen. – Palvelusetelit olisi myös laskettava liikkeelle mahdollisimman monelle alalle. Varoitus säästöistä Niin Yrittäjissä kuin muuallakin tiedetään monen kunnan heikko taloudellinen tilanne. Kujala muistuttaa, että tähän vuoteen kolme neljäsosaa kunnista lähti alijäämäisen tilinpäätöksen siivittämänä. Hän kantaakin huolta koronakriisin jälkisiivouksesta. – Kun kriisistä päästään eteenpäin ja akuutti vaihe on ohi, niin kunnilla on haasteellinen tilanne. Kun kunnat joutuvat pohtimaan säästökeinoja, niin aavistan, että yhtenä keinoja voi olla vähentää ostopalveluja ja palvelusetelin käyttöä sote-palveluissa. Tämä on hänen mukaansa nurinkurista, sillä palvelujen tarve ei poistu mihinkään, vaan se siirtyy julkisen alan omalle tuotannolle. – Setelein tai ostopalveluin tuotetut palvelut eivät ole hyväntekeväisyyttä, vaan keino järjestää useimmiten edullisemmin palvelut asukkaille. Hän jatkaa, ettei halua asettaa vastakkain kuntia ja yrityksiä. – Kannan huolta, jos säästökeinoksi keksitään tämä keino. Olen nähnyt ennenkin vastaavaa. Luullaan, että voidaan säästää, kun ostopalveluja karsitaan. Yksityisiä sote-palveluja tarjoavia yrityksiä on noin 18 000. Digiloikka pysyväksi Koronakriisi aiheutti sen, että ennätysmäärä yrittäjiä hakee uutta alkua ja suuntaa yritykselleen. Kujala muistuttaa, että kaikkien rahoitusinstrumenttien ja esimerkiksi yrityspalveluiden on tuettava tätä. Koronan pakottama digiloikka voidaan käyttää maakunnissa hyödyksi. – Yritykset ottivat kerralla digiloikan, kun työtä pitää tehdä kotoa. Työn tekeminen on entistä vähemmän sidoksissa paikkaan, ja sen tekeminen on mahdollista eri puolilta maata. Tuhannet organisaatiot ovat luoneet uudet tavat työskennellä etänä. Yrittäjissä katsotaan, että jos tätä jatketaan, niin työn perässä ei välttämättä ole pakko muuttaa kasvukeskukseen, vaan osa ihmisistä voi hyvin asua kaukanakin työpaikasta. Paikkariippumattomuus lisää tapapainoista aluekehitystä ja tuo pienille kunnille ja maaseutumaisille alueille uusia mahdollisuuksia. Yhteistyö säännölliseksi Kun yrittäjiltä kysytään, mitä koronakriisin aikana käyttöön otetuista keinoista kannattaa säästää normaaliaikaan, niin vastaukset ovat hyvin samansuuntaisia. Etätyön lisäksi pysyväksi rakenteeksi halutaan säännöllistä yhteistyötä alueella. Kaupunkien ja kuntien mukanaoloa korostetaan. Myös kotiin vietävät palvelut ovat toive, joka voisi jäädä pysyväksi koronakriisin jälkeen. Yksinyrittäjiä yhä enemmän Yritysten rakenne on muuttunut vauhdilla viimeisten 20 vuoden aikana. Yksinyrittäjien asema on korostunut. Heitä oli vuosituhannen alussa noin 123 000. Nyt määrä on 187 000. Koronakriisin aikana yrittäjäneuvontaa on annettu runsaasti. Neuvojia eri organisaatiokattojen alla on yli 550. Muutaman viikon aikana neuvontatapahtumia on ollut reippaasti yli 7 000.