Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Tutkintavankien määrä haluttiin pienemmäksi, mutta toisin kävi – tekniset valvontavaihtoehdot toimivat vain poikkeustapauksissa

Suomen lakiin kirjattiin alkuvuonna uusia vangitsemisen vaihtoehtoja, joita ei juuri ole käytetty. Tammikuussa astui voimaan muun muassa pakkokeino- ja tutkintavankeuslakeihin liittyvä muutos, joka salli tehostetun matkustuskiellon ja tutkinta-arestin käytön. Kyse on vapautta rajoittavista pakkokeinoista, joissa ihmisen liikkumista valvotaan teknisillä välineillä. Pakkokeinot voidaan määrätä ennen kuin oikeuden langettama mahdollinen vankeustuomio on saanut lainvoiman. Lakimuutoksen yhtenä tarkoituksena oli vähentää esimerkiksi tutkintavankeudessa olevien vankien määrää. Uudet menetelmät eivät kuitenkaan ole ottaneet tuulta purjeisiin. Rikosseuraamuslaitoksen Lännen Medialle toimittamien tilastojen mukaan tutkinta-arestiin ei kesäkuun loppuun mennessä ole määrätty vielä ketään. Tehostettuja matkustuskieltoja oli heinäkuun loppuun mennessä määrätty puolestaan 40 kappaletta. Vertailun vuoksi tutkintavankeina vankiloihin saavuttiin tammi–kesäkuussa 1051 kertaa. Sama ihminen on voinut tulla useasti tutkintavankeuteen tuona aikana. Alkuvuonna samasta ilmiöstä on kirjoittanut myös Yle. Poliisi arvioi jo käytön jäävän vähälle Tehostetun matkustuskiellon osalta tuomioistuin arvioi, onko se riittävä pakkokeino vankeuden sijasta. Esitutkinnan pitäisi sujua niin, ettei epäilty vapaalta jalalta sotke tai vaikeuta tutkintaa. Vaakakupissa painaa toisaalta se, että vapaudenmenetyksen pitäisi olla viimeinen käytettävissä oleva vaihtoehto. Poliisitarkastaja Antti Leppilahti Poliisihallituksesta toteaa, että pakkokeinon pitää turvata esitutkinta ja tarvittaessa oikeuskäsittely. – Jos katsoo, paljonko matkustuskieltoja on määrätty ylipäätään, niin matkustuskielto on vangitsemisen sijaan vähän käytetty, Leppilahti sanoo. Hän kertoo, että poliisi arvioi jo aikanaan tehostetun matkustuskiellon käyttöalan jäävän suppeaksi. "On aika vaikea tuoda vaihtoehtona" Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään enemmän pakkokeinoasioita kuin missään muussa Suomen tuomioistuimessa. Käräjätuomari, osaston johtaja Jaana Helander ei muista kuulleensa, että pakkokeino-oikeudenkäynneissä olisi tutkinta-aresteja käsitelty. Tehostettuja matkustuskieltojakin on ollut harvoin. Helanderin mukaan vangittavaksi vaadittujen puolustajat eivät ole esittäneet kyseisiä keinoja vaihtoehtoina vangitsemiselle. Toisaalta olosuhteet, joita vaikkapa tutkinta-aresti edellyttää, eivät välttämättä täyty. – Voi olla, että se on vielä vieras keino rangaistuksen määräämisessä, eikä sitä tunneta, hän sanoo. Pitkäaikainen puolustusasianajaja Markku Fredman arvioi myös, että uusien pakkokeinojen tunnettuus on vielä vähäistä. Hänen mukaansa käräjäoikeuden pitäisi silti olla aktiivinen ja tarjota vangitsemisistunnoissa matkustuskieltoa aktiivisesti vaihtoehdoksi. – Laki on kirjoitettu sillä tavalla, että tuomioistuimen pitää viran puolesta jokaisessa vangitsemisasiassa nostaa keskustelu siitä, miksei matkustuskielto riitä. Fredmanin mukaan puolustajan voi myös olla vaikea esittää oikeudessa vaihtoehtoja vangitsemiselle, jos päämies ylipäänsä kiistää rikoksen. – Jos vangitsemisen perusteet kiistetään, niin on aika vaikea tuoda vaihtoehtona, että päämies joutuisi matkustuskieltoon tai arestiin, sanoo Fredman. Voi olla huonosti tunnettuja Oikeusministeriö seuraa parhaillaan, löytävätkö uudet pakkokeinot käyttöä. Neuvotteleva virkamies ja yksikön päällikkö Marianne Mäki kertoo, että alustavasti ministeriö on suunnitellut viimeistään syksyllä 2020 käyvänsä läpi, miten uudet keinot on omaksuttu. Tuolloin laki on ollut riittävän kauan voimassa tarkastelua varten. – Se, miten hyvin ne [uudet pakkokeinot] tunnetaan tuomioistuimessa, saattaa vaikuttaa, sanoo Mäki. Yksi vaihtoehto Mäen mukaan on, että vähäiselle käytölle jääneen tutkinta-arestin käyttöalaa laajennettaisiin. Tällä hetkellä se voidaan määrätä vain, jos on saanut 1–2 vuoden mittaisen vankeusrangaistuksen. Tehostettu matkustuskielto ja tutkinta-aresti toteutetaan teknisesti hyvin samalla tavalla. Nimitysero johtuu siitä, että niitä käytetään rikosprosessin eri vaiheissa. Ihmiseen kiinnitetään jalkapanta, joka tallentaa tämän sijainnin. Lisäksi käytössä voi olla erillinen laite, joka seuraa telemastojen avulla henkilön liikkumista. Tehostettu matkustuskielto voidaan määrätä esitutkinnan aikana. Tutkinta-aresti voidaan puolestaan määrätä ihmiselle, kun tuomio on oikeudessa julistettu muttei ole vielä lainvoimainen. Molemmissa tapauksissa päätöksen tekee tuomioistuin. Tehostettu matkustuskieltokin edellyttää epäillyn suostumusta. Molemmat edellyttävät myös muun muassa, että asuinolosuhteet ovat riittävän hyvät. Suomen vankiloissa on vuosittain keskimäärin 500–600 ihmistä tutkintavankeudessa per päivä.