Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Käteisen käyttö on palannut lähes ennalleen Suomessa – lähimaksun suosio kasvussa

Käteisen rahan käyttö on palautunut lähes ennalleen eli aikaan ennen kevään koronakriisiä, käteisautomaattiverkoston ylläpitäjä Automatia viestittää. – Näyttää siltä, että ne jotka käteistä ovat käyttäneet, ovat palanneet automaateille, Automatian johtaja Jyri Marviala kertoo. Automaattinostot heijastelevat paljon suomalaisten käteisen rahan käyttöä. Suurin osa nostetusta rahasta menee kulutukseen. Kun koronan julkinen polemiikki ja rajoitukset alkoivat keväällä, käteisen käytön selvä väheneminen näkyi erityisesti huhtikuussa. Samalla kun muu talous hiljeni, käteisautomaatit hiljenivät. Huhtikuussa monet tahot kertoivat, että alimmillaan käteisen käyttömäärät tippuivat jopa puoleen. – Kuopasta on pikkuhiljaa noustu kesän aikana. Kesäkuussa oli jo selvästi aktiivisempaa kuin toukokuussa, ja edelleen heinäkuussa on ollut selvästi aktiivisempaa kuin kesäkuussa. Marvialan mukaan käteisen käyttö on matkalla kohti normaalia. Automatia ei ole julkistanut tarkkoja lukuja. Syksy näyttää totuuden Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä, että automaatteja vähennettäisiin nykyisestä määrästä. – Pitää katsoa, miten tilanne etenee. Syksy näyttää totuuden, jos ei tule toista aaltoa, Marviala arvioi. Pahimpana korona-aikana keväällä vain muutamia automaattipisteitä pistettiin kiinni. Lähes kaikki automaatit ovat palvelleet koko ajan normaalisti. Ottopisteitä on noin 1 200 eri puolilla maata. Suurin osa sijaitsee kauppakeskuksen tai kaupan yhteydessä. Jonkin verran niitä on pankkien yhteydessä, liikenneasemilla ja rautatieasemilla. Erilaisten mobiilimaksutapojen käyttö on lisääntynyt S-ryhmän liikkeissä on huomattu, että kesän aikana käteistä on alettu käyttää jälleen aktiivisemmin kevään jälkeen. – Käteisen käyttö on vähentynyt useamman vuoden ajan noin 10 prosentin vuosivauhdilla. Maalis-toukokuun aikana käteisen käyttö väheni jonkin verran enemmän, maksamisen asiantuntija Rae Häikiö SOK Business control ja rahoitus -osaltolta kertoo. S-ryhmän asiakkaat ovat siirtyneet nyt käyttämään jonkin verran aikaisempaa enemmän muita maksutapoja. Pääosin S-ryhmässä on alettu suosia maksukortteja, mutta myös erilaisten mobiilimaksutapojen käyttö on lisääntynyt. Keskon kehitysjohtaja Juha Andelin kertoo, että korttimaksamisen ja varsinkin lähimaksamisen osuus on noussut korona-aikana, mutta käteinen käy yhä kaikissa K-ryhmän kaupoissa. – Lähimaksu olisi kasvanut vielä voimakkaammin, jos ostoraja olisi korkeampi. Lähimaksun raja on edelleen 50 euroa. Myös S-ryhmässä lähimaksamisen suosio on kasvanut kevään ja kesän aikana. Tällä hetkellä lähimaksujen osuus kaikista korttimaksuista on noin 61 prosenttia. – S-ryhmän asiakkaat voivat ilman muuta maksaa käteisellä, Rae Häikiö huomauttaa. – Käteistä käytettäessä pyritään kuitenkin välttämään käsikontaktia, ja asiakkaita ohjeistetaan laskemaan käteinen tiskille. Samoin vaihtoraha lasketaan tiskille sen sijaan, että vaihtorahat annettaisiin suoraan asiakkaalle käteen. Setelit eivät ole palautuneet Suomen Pankkiin Käteisen rahan käyttö väheni korona-aikana huomattavasti, mutta setelit ja kolikot eivät ole palautuneet Suomen Pankkiin. – Ei meille ole kerääntynyt normaalia enemmän käteistä rahaa, toimistopäällikkö Heli Snellman Suomen Pankista toteaa. Missä käteinen raha tarkkaan ottaen tällä hetkellä sijaitsee ja pyörii, sitä ei tiedä Suomen Pankkikaan. Käteinen on anonyymi maksuväline. – Jos vaikka lapsi saa viikkorahan käteisellä, tai maksetaan henkilöltä henkilölle, tai jos joku säästää seteleinä, nämä eivät näy tilastoissa. Lisäksi euroja liikkuu paljon ulkomaille ja ulkomailta Suomeen, tosin nyt vähemmän. Suomen Pankki laskee rahaa liikkeeseen, ja rahan nettoliikkeeseenlasku on pysynyt ennallaan. Liikkeeseenlasku on ollut kaikkiaan tasaisessa kasvussa. – Siinä ei näy ainakaan vielä mitään niiausta. Seuraamme päivittäin, mitä tilataan ja palautuu.