Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Ajanviete Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kuntosalimullistus: Budjettisalit riisuivat palvelut ja kiristivät kilpailun – nyt tulevat boutique-mallit, joissa liikutaan tyylillä

Kuntosalien määrä kasvaa tasaisesti, mutta samaan aikaan kilpailu asiakkaista on kovaa. Kasvupotentiaalia alalla riittää, sillä vain kolmetoista prosenttia suomalaisista on jonkin kuntokeskuksen jäsen. Ruotsissa vastaava luku on 21 prosenttia. – Viisitoista vuotta sitten alalla oli helpompaa. Jos salilla pidettiin avoimet ovet, tila oli heti täynnä. Nyt helppous on kadonnut. Tarjonnan määrä on kasvanut ja nyt on pystyttävä erottautumaan, Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistyksen puheenjohtaja, kuntokeskusyrittäjä Jutta Österberg-Hurme sanoo. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2018 Suomessa oli 553 kuntokeskusta, kun vastaava määrä vuonna 2013 oli 352. Vilkkaimmin tällä hetkellä avataan niin sanottuja budjettisaleja. Budjettisalilla tarkoitetaan kuntokeskusta, jossa kaikki oheispalvelut on riisuttu. Henkilökunta on paikalla vain tiettyinä kellonaikoina ja oheispalvelut, kuten saunat ja ohjatut jumppatunnit on mahdollisesti karsittu pois. Jäsenyyteen liittyvät asiat hoidetaan itsepalveluna netin kautta. Budjettisalien kuukausihinnat ovat kahdenkymmenen euron molemmin puolin. – Budjettisalit ovat lisänneet harrastajien määriä, sillä jäsenyyden aloittaminen ja päättäminen on helppoa, Liikku-kuntokeskusketjun toimitusjohtaja Johanna Riihijärvi sanoo. Malli löytyi Berliinistä Riihijärvi perusti vuonna 2010 budjettisalin yhdessä puolisonsa Heikki Riihijärven kanssa. Malli uudenlaisesta kuntokeskuksesta oli napattu Berliinistä, jossa budjettisalit olivat arkipäivää jo 2000-luvun alussa. – Olin työskennellyt aiemmin täyden palvelun kuntokeskuksessa, jossa oli tarjolla kaikkea infrapunasaunoista ohjattuihin jumppatunteihin. Berliinissä tajusin, miten kapea-alainen käsitys minulla alasta oli, hän kertoo. Nyt pariskunnan luotsaama Liikku-ketju on laajentunut Oulusta täsmälleen samalla konseptilla yli 20 paikkakunnalle, myös Tampereelle. Kasvua on helpottanut pari vuotta sitten tehty liiketoimintakauppa Cor Groupin kanssa. Yhdistyminen toi leveämmät hartiat ja enemmän asiantuntemusta toiminnan kasvattamiseksi. – Meidän tavoitteemme on avata Suomeen yli 50 Liikku-keskusta, Riihijärvi sanoo. Budjettisalit kirittivät vanhoja keskuksia kirkastamaan ideaansa Österberg-Hurmeen mukaan budjettisalit ovat tuoneet mukana hintakilpailun ja vetänyt alaa uuteen vireeseen. Lisääntynyt tarjonta pakottaa myös täyden palvelun saleja terävöittämään omaa toimintaideaansa. – Asiakkaat maksavat kalliimman kuukausimaksun, jos palvelu on kunnossa, Österberg-Hurme uskoo. – Eivät ne markkinahäirikköjä ole. On hyvä, että alalle on tullut kilpailua, sillä nyt jokaisen on mietittävä aiempaa tarkemmin, mitä halutaan tarjota. Jos yrityksen strategia on selvä, hintaa ei tarvitse laskea. Näen, että molempia tarvitaan, hän lisää. Pelkistetyn rinnalle nousee luksus Kuntokeskusmarkkinoiden toinen trendi keskittyy toiseen äärilaitaan eli niin sanottuihin boutique-saleihin. Niissä palvelut on viety mahdollisimman pitkälle ja salit tarjoavat liikkumisen lisäksi elämyksiä. Liikuntatuntien lisäksi fyysiset tilat on sisustettu huolella ja tarjolla on erilaisia oheispalveluita. Ryhmien koot ovat pieniä, jolloin myös palvelu on henkilökohtaista. – Tällaiset salit voivat keskittyä myös tietyn liikuntalajin ympärille, kuten joogaan, pilatekseen, korkean intensiteetin treeniin eli hiit-harjoitteluun tai sisäpyöräilyyn. Näillä saleilla ryhmät ovat pieniä ja myös hinnat ovat korkeampia, Österberg-Hurme sanoo. Alan konkarin mukaan boutique-saleja perustetaan kuitenkin maltillisesti, mikä johtuu osin siitä, että maailmalla nousevat trendit jalkautuvat Suomeen viipeellä. – Suomen markkinoilla on tilaa vaikka millaiselle liikuttajalle, mutta me olemme hitaampia tällaisille muutoksille kuin muut maat. Muuta estettä kasvulle ja kehittymiselle ei ole, Österberg-Hurme sanoo. Ikäihmisistä uusi asiakaskunta Johanna Riihijärvi näkee tulevaisuuden hyvänä myös siksi, että terveysliikunnan merkitys kasvaa. – Koskaan ei ole muodikasta olla huonokuntoinen, mutta nyt ihmiset hakevat enemmän terveyttä ja hyvää vointia kuin pelkästään ulkonäöllisiä hyötyjä. Tämä näkyy myös kuntosalien tarjonnassa, sillä palveluita tarjotaan tavallisille liikkujille, hän sanoo. Alan yrittäjät uskovat myös, että tulevaisuudessa terveys- ja liikuntapalvelut lähenevät toisiaan. Kuntosaliharjoittelun ja ohjattujen jumppatuntien ohessa asiakkaille tarjotaan samasta paikasta fysikaalista hoitoa sekä erilaisia terveyspalveluita. – Myös ihmisten ikääntyminen tuo uusia mahdollisuuksia, sillä itsenäisen selviämisen kannalta lihaskunnolla on valtava merkitys, Riihijärvi näkee. Kun valitset itsellesi sopivaa kuntokeskusta toimi näin: Valitse muutama sali, jotka ovat noin kymmenen minuutin matkan päästä niiltä reiteiltä, joissa liikut päivittäin. Käy salilla paikan päällä. Lähes jokaiselle salille pääsee ilmaiseksi tutustumiskäynnille. Tutustumiskäynti antaa mahdollisuuden perehtyä paremmin salin tarjontaan, hintoihin ja siihen, millaisia ihmisiä siellä käy. Oletko kokenut liikkuja vai vasta aloittelija? Aloittelija tarvitsee ohjausta, jotta liikesarjat menevät oikein. Silloin parempi valinta voi olla sali, jossa on paikalla henkilökuntaa, joka auttaa laitteiden käytössä. Vaihtoehtoisesti myös oman valmentajan palkkaaminen voi olla tarpeen. Kuukausimaksuun vaikuttavat salin palvelut. Mitä enemmän palveluita on, sitä korkeampi on myös kuukausimaksu. Itselle sopivan maksun suuruutta voi pohtia miettimällä, sitä mitä tarvitsee: käytkö treenin jälkeen saunassa? Tarvitsetko oleskeluryhmiä lehtien lukemiseen tai seurusteluun? Haluatko, että salilla on jatkuvasti henkilökunta paikalla? Riittääkö sinulle pelkkä saliharjoittelu vai haluatko käydä saliharjoittelun lisäksi ohjatuilla liikuntatunneilla? Kuukausimaksujen suuruus vaihtelee alle kahdesta kympistä ylöspäin. Mitä enemmän kuntokeskus tarjoaa, sitä korkeampi on myös jäsenmaksu.