Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tamperelaiset Simo Kivimäki ja AP Palonen tekivät sykähdyttävän löydön Vesilahdessa – Harvinainen muinaisjäännös voi mutkistaa asuinalueen rakentamissuunnitelmia

Metallinetsijäryhmän löytämä rautakautinen muinaisjäännös saattaa pitkittää Vesilahden Metsämantereen alueen kehittämistä. Kunta suunnittelee Metsämantereen alueelle muun muassa 40 omakotitalon asuinaluetta sekä mahdollisesti kansainvälistä datakeskusta. Omakotitalot lämmitettäisiin datakeskuksen hukkalämmöllä. Muinaisen Pirkanmaan etsijät -ryhmään kuuluva parivaljakko löysi muinaisjäännöksen – muun muassa puukon, tasateräisen nuolenkärjen ja miekan säilän metallinpaljastimella kesäkuun lopussa. Asiasta kertoi ensin Yle . – Ryhmämme Facebook-sivuille tuli yksityishenkilöltä viesti, että kunta on kaavoittamassa Metsämantereen aluetta muun muassa asunnoille. Kun Päivääniemen rautakautinen röykkiökalmisto sijaitsee aivan alueen naapurissa, päätimme lähteä tutkimaan aluetta, sanovat muinaisjäännöksen paikantaneet Simo Kivimäki ja AP Palonen Tampereelta. ”Miekka on aina kova löytö” Kivimäki teki etsijäkaverinsa ja metallinpaljastimien kanssa pari pikaista vierailua Nokiniitynmäeksi nimetylle alueelle. Löydökset on nyt lähetetty Museovirastoon, missä tehdään tarkempi ajoitus. – Olihan se sykähdyttävää, sillä miekka on aina kova löytö. Kahdeksan henkilön ryhmämme saattaa löytää yleensä yhden miekan jostakin kalmistosta kesän aikana. Simo Kivimäki sanoo ryhmän tekevän etsintöjä eri puolilla Pirkanmaata. Hänen mukaansa kalmistoja on Pirkanmaalla aika paljon, mutta Nokiniitynmäki oli aiemmin tutkimaton. – Voisi olettaa, että nyt tehty löydös liittyy samaan kokonaisuuteen Päivääniemen kalmiston kanssa. Kyseessä on laaja, mahdollisesti Pirkanmaan suurin kalmisto. ”Luonnossa liikkumista ja roskia pois” Kivimäki hankkii elantonsa suunnittelutoimiston toimitusjohtajana, joten hän sanoo harrastusarkeologian olevan hyvää vastapainoa työlle. – Pääasiallisestihan tämä on luonnossa liikkumista ja roskien keräämistä pois, mutta ainahan löydöt sykähdyttävät. Merkittävimmät löytömme saattavat olla Urjalan miekkakalmisto sekä Kangasalta paikannettu muutama uusi kalmisto mahdollisesti 400–500-luvuilta, sanoo Simo Kivimäki. AP Palonen sanoo käyvänsä etsinnöissä vähintään viikonloppuisin, mutta kesäaikaan myös viikollakin. ”Vesistö lähellä lisää mahdollisuuksia” Etsijöiden mielestä metallinpaljastimen kanssa kannattaa suunnata lähelle vesistöjä, sillä ne olivat muinaisia valtateitä. Helposti kuljettavat hiekkapitoiset maat ja harjut ovat myös houkuttelevia tutkimuskohteita. – Mahdollisia kohteita tutkitaan etukäteen esimerkiksi kartoista ja paikkojen nimistöä tutkimalla. Hiisi tai kalma nimistössä antavat pontta tarkempaan tutkintaan, sanoo AP Palonen. Yksityisten maille mentäessä on lupien oltava kunnossa. – Määräys kuuluu, ettei yksityisten metsissä saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa. Markkinoilla on sovelluksia, joilla saa löydöksen koordinaatit suoraan otettuun valokuvaan. Älykännykkä ja GPS-paikannin ovat suuri apu metsässä, sanoo Kivimäki. 300–400 eurolla pääsee alkuun Marketista löytyviä metallinpaljastimia puoliammattilaiset eivät suosittele. 300–400 eurolla saa toimivan paljastimen, ja 2 000 eurolla jo huippulaitteen. Pinpointer-metallinpaljastin lisävarusteena varmistaa esineen tarkan sijainnin maassa ennen kaivamista. Löydökset ilmoitetaan ensiksi Museoviraston Ilppari -ilmoitus- ja palautepalveluun eli sinne lähetetään valokuvat, koordinaatit ja löytöaika. Sen jälkeen virasto joko ottaa tai ei ota löydöstä tarkempaan tutkintaan. ”Kohdetta on tutkittava tarkemmin” Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija Kirsi Luoto on juuri saanut valmiiksi lausunnon Vesilahden Metsämantereen alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. – Tuoreen löydöksen jälkeen on selvää, että kaava-alueella on tehtävä arkeologinen tarkkuusinventointi. Kiinteä muinaisjäännös on tutkittava tarkemmin ja selvitettävä, minkä ikäinen ja luonteinen kohde on kysymyksessä, Nokiniitynmäessä ei ole tehty aiemmin tarkempia arkeologisia tutkimuksia, sanoo Luoto. Muinaisjäännös sijaitsee Kirsi Luodon mukaan suurimmaksi osaksi alueelle suunnitellun asuinalueen puolella, sen keski- ja pohjoisosassa. Tutkija Luoto on nähnyt esineistä ainoastaan metallinetsijäryhmän lähettämiä kuvia, joiden perusteella hän sijoittaa löydökset rautakauden loppupuolelle eli vanhimmillaan jonnekin 600 jkr. Löydökset olisivat näin lähes 1 500 vuotta vanhoja.