Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Tampereelleko ruuhkamaksut? Tästä keskustellaan nyt – ”Asettaisi ihmiset eriarvoiseen asemaan”

Kaupunkiseutujen on mahdollista alkaa periä autoilijoilta ruuhkamaksuja, jos Antti Rinteen (sd.) hallituksen suunnittelema lakimuutos toteutuu. Uuden lain säätäminen on kirjattu hallitusohjelman tavoitteisiin osana kestävän kehityksen verouudistusta. Uuden lain lähtökohta olisi, että kaupungit saisivat päättää itse vapaasti, haluavatko ne ottaa ruuhkamaksut käyttöön. – Kaupunkiseuduilla olisi mahdollista ottaa ruuhkamaksut käyttöön esimerkiksi kokeilujen kautta. Asiasta on aiemmin keskusteltu lähinnä pääkaupunkiseudulla, liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) toteaa Aamulehdelle . Hän ei osaa arvioida, onko muilla kaupunkiseuduilla kuin pääkaupunkiseudulla tarvetta tai kiinnostusta ruuhkamaksujen käyttöönottoon. – Ruuhkamaksuista ei ole vielä valmistelua käynnissä, ja on selvää, että asia vaatii keskustelua ja yhteistyötä kaupunkien kanssa, ministeri kertoo. "Tampere on kohtalaisen ruuhkaton” Ruuhkamaksujen tavoitteena on hillitä yksityisautoilua ruuhka-aikoina kaupunkien vilkkaasti liikennöidyillä alueilla ja ohjata ihmisiä suosimaan joukkoliikennettä. Pyrkimyksenä on vähentää siten ruuhkia ja liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Tampereen kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Aleksi Jäntti (kok.) pitää hyvänä, ettei uusi laki velvoittaisi kaupunkeja perimään ruuhkamaksuja vaan vain mahdollistaisi sen. Hänen mukaansa Tampereen ei olisi tarpeen ottaa maksuja käyttöön ainakaan niin kauan kuin asukasluku ja liikennemäärät pysyvät nykyisellään. – Tampere on kohtalaisen ruuhkaton kaupunki, joten ruuhkamaksuista tulisi täällä enemmänkin tapa kerätä maksuja autoilijoilta kuin ohjata ihmisten liikennekäyttäytymistä. Maksut myös asettaisivat ihmiset eriarvoiseen asemaan, sillä kaikkialta ei ole mahdollista tulla Tampereen keskustaan julkisilla kulkuneuvoilla yhtä helposti. Esimerkiksi Tukholmassa ruuhkamaksuja on peritty vuodesta 2007. Sen jälkeen yksityisautojen ajokilometrit ovat tutkimuksen mukaan vähentyneet kaupungin maksullisella vyöhykkeellä noin 16 prosenttia. – Jos autoilu vähenisi Tampereella vaikkapa kymmenen prosenttia, se ei olisi kovin suuri muutos. Joukkoliikenteen suosiota on tarpeen kasvattaa Tampereellakin, mutta ruuhkamaksuja paremmin se tapahtuu palvelutasoa nostamalla, Jäntti sanoo. Apua Tampereen talousvaikeuksiin? Myös Tampereen kaupunki kaipaa kipeästi lisätuloja. Kaupungin menot ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti muun muassa suurten investointien vuoksi. Lisätulojen saamiseksi pormestari Lauri Lyly (sd.) esittää Tampereen kunnallisveroprosentin nostamista ensi vuonna 19,75:stä 20,50:een. Apulaispormestari Jäntin mielestä ruuhkamaksujen tuotto ei voisi olla niin iso, että siitä olisi merkittävää apua Tampereen taloudelle. – Tampereen talouden ongelmat eivät myöskään ole liikenteessä vaan hyvinvointipuolella, hän sanoo. 700–1 000 euroa vuodessa Ruuhkamaksujen käyttöönoton mahdollisuutta toivotaan etenkin pääkaupunkiseudulla. Helsingin seutuliikenne HSL on tehnyt siihen liittyviä laskelmia tämän vuoden maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-suunnitelmaansa. Laskelman mukaan ruuhkamaksut koskettaisivat noin joka viidettä pääkaupunkiseudun aamuruuhkissa liikkuvaa. Maksut keventäisivät kunkin yksityisautoilua nykyiseen tapaan jatkavan seudun kotitalouden kukkaroa enimmillään noin 700–1 000 eurolla vuodessa. HSL:n mukaan maksut vähentäisivät ruuhkia siinä määrin, että matka-ajat lyhenisivät noin kymmenyksellä. Ruuhkamaksujen nettotuotoksi pääkaupunkiseudulla HSL arvioi 150 miljoonaa euroa vuodessa. HSL:n suunnitelman mukaan joukkoliikenteen lippujen hintoja voisi alentaa 15–30 prosenttia ruuhkamaksujen tuottojen avulla. Tukholmassa on peritty ruuhkamaksua vuodesta 2007, ja vastaava on käytössä myös Göteborgissa. Sundsvallissa ja Motalassa kerätään niin sanottua siltamaksua. Ruuhkamaksuja veloitetaan Tukholmassa ja Göteborgissa arkisin kello 06–18.30. Kun ajoneuvo ohittaa tietulliaseman, automaattikamera kuvaa sen rekisteritunnuksen. Tunnistamisen jälkeen auton omistajalle lähetetään automaattisesti lasku. Esimerkiksi Tukholmassa kertamaksu on kellonajasta riippuen noin 1,60–3,20 euroa. Maksusta ovat vapautettuja muun muassa hälytysajoneuvot, linja-autot ja moottoripyörät. Vuodesta 2015 saakka Ruotsissa on peritty ruuhkamaksua myös ulkomaille rekisteröidyistä ajoneuvoista.