Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Näin ankarasti koronakriisi iskee Pirkanmaan kuntien talouteen – verotulot laskevat, työllisyys heikentyy: ”Tulee aika vapaa pudotus”

Tampereen kaupunkiseudulla pelätään, että koronavirus voi olla kohtalokas isku jo valmiiksi heikossa hapessa olevalle kuntataloudelle. Koronakriisi osui huonoon saumaan, sillä monessa kunnassa oli tavoitteena saada taas tänä vuonna pää pinnalle ja talous tasapainoon. Tampereen kaupungin talousjohtajan Jukka Männikön mukaan edessä on myllerrys, jonka kokonaisvaikutuksia on vielä mahdotonta arvioida. –  Tulee aika vapaa pudotus. Kaikki näkymät ovat sen suuntaisia, että verotulot notkahtavat alaspäin ja se koskee sekä yhteisöveroja että palkkaveroja. Yritykset eivät saa komponentteja, tuotteet eivät käy kaupaksi eikä tavara liiku. Ihmiset jäävät koteihinsa, ostavat lähinnä vain ruokaa eivätkä käytä palveluita. Edessä on lomautuksia ja tilanteen pitkittyessä myös konkursseja. Vaikutukset tulevat näkymään viiveellä. Männikkö pelkää, että yhdistettynä jo valmiiksi historiallisen heikkoihin kuntatalouden lukuihin edessä voi pian olla vaikeuksia ihan peruspalveluiden tuottamisessa. –  Kunnat kaipaavat nyt valtiota apuun. Hallitus on todennut, että se varautuu tukemaan koronavirustilanteen aiheuttamaa menojen kasvua tai verotulokehityksen äkillistä heikkenemistä. ”Ongelma on yhteinen” Konkreettisena avauksena valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) on esittänyt, että hallitus varautuu korottamaan yhteisöverotulojen jako-osuutta kuntien hyväksi koronakriisin aikana. Alun perin kuntien osuudeksi verosta on jyvitetty 31,33 prosenttia vuodelle 2020. –  Ongelma on yhteinen. Tavoitteena on selvitä tästä poikkeuksellisesta tilanteesta mahdollisimman vähin vaurioin. Jos kunnat tänä vuonna sukeltavat, se pitää ottaa huomioon kriisikuntakriteereissä, Männikkö katsoo. Männikön mukaan on selvää, että erikoissairaanhoidon kulut tulevat nousemaan ja kiireettömän hoidon osalta kunnat joutuvat rikkomaan velvoitteitaan. Kuntia ei saa nyt rangaista siitä. – Toisaalta kulut myös vähenevät, kun esimerkiksi kouluja on kiinni ja päivähoidon tarve on pienentynyt. Tampere ei ainakaan toistaiseksi harkitse lomautuksia. Ne ovat vasta viimeinen vaihtoehto. –  Palvelut pyritään turvaamaan ja siirtämään esimerkiksi ikäihmisten hoitoon apuvoimia kaupungin muista yksiköistä. Myös lomia ja rästiin jääneitä vapaita on nyt mahdollista pitää. Kriisin kesto ratkaisee Ylöjärven talousjohtajan Juha Liinavuoren mukaan koronakriisin kesto ratkaisee paljon. Jos poikkeustila jää lyhyeksi, voidaan selvitä säikähdyksellä. – Vaikutukset näkyvät viiveellä, mutta selvää on, että tämän vuoden verotulokertymään tulee vaikutuksia. Myös Liinavuori pistää toivonsa siihen, että valtio tulee hätiin. – On väläytelty, että yhteisöveron tuottojakaumaa muutettaisiin tilapäisesti niin, että kunnat saisivat siitä suuremman osuuden. Siitä olisi nyt apua. Sosiaali- ja terveyspuolella on odotettavissa kova kustannuspaine ja lisäkäsien tarvetta. – Jos henkilöstöä vapautuu muualta, sitä pyritään siirtämään näihin tehtäviin. Lyhyellä tähtäimellä kulut voivat säilyä entisellään. Jos kriisi jatkuu pitkään, lomautuksiakin voidaan joutua harkitsemaan. Myös asiakasmaksuja jää saamatta, kun esimerkiksi uimahallit ja kuntosalit ovat kiinni. – Niissä kunnissa, joiden taseessa ei ole aiempien vuosien ylijäämän tuomaa puskuria, voidaan olla ongelmissa. Edessä voi olla veroprosentin korotuksia, mutta sitä on liian aikaista arvioida. Valtion odotetaan kompensoivan Kangasalla koronaviruksen aiheuttamat lisäkulut kirjataan omalle momentilleen. – Toiveena on, että valtio niitä jollakin tavalla kompensoisi, toteaa talousjohtaja Seppo Saarinen . Lisämurheena on työllisyyden heikentyminen. Odotettavissa on, että näkymät nyt synkkenevät entisestään. – Viime vuonna päästiin plussalle pitkälti sijoitustusomaisuuden tuottojen ansiosta, mutta nyt nekin ovat romahtaneet. Pirkkalan talousjohtaja Petri Lätti toteaa, että ihmisten henki ja terveys ovat nyt etusijalla. Akuutti tilanne pitää hoitaa ja turvata voimavarat siihen. – Välittöminä vaikutuksina esiin nousee sosiaali- ja terveystoimen sekä erikoissairaanhoidon kustanusten nousu. Samaan aikaan maksu- ja myyntitulot sekä verotulot vähenevät, mutta valtio on lupautunut jonkin verran kompensoimaan niitä. Pohjois-Pirkanmaa Korona vie kunnat ensi vuonna kuralle Pohjois-Pirkanmaan kuntajohtajat odottavat sydän kylmänä kesää, vaikka yhtään todettua korona-tapausta niissä vielä ei ole todettu. Kaikki pienten keskusten näkyvyyttä tuovat tapahtumat on peruttu tai uhkaavat peruuntua. Ainoa valopilkku on etätyöloikka. Pohjois-Pirkanmaalla on tuhansia, turvallisia kesäasuntoja valokuitukylineen ja kiinteistöjä korona-pakolaisille. Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius toteaa, että kuntien työtavat muuttuvat pysyvästi, mutta myös asuminen tulee uuteen valoon. – Suurkaupungin kaksiossa ei voi tehdä mitään vapaa-aikana, se kulutetaan harrastuksissa ja kahviloissa. Samalla rahalla saa maaseututalon. Sen ympäristössä touhutaan ilman karanteenia, palvelut ovat lähellä ja siellä tehdään etätyöt. Moni työntekijä vain käy tarvittaessa varsinaisella työmaalla, Alenius pohtii. Hyytävin näkymä on yt-neuvotteluita käyvässä taidekaupunki Mänttä-Vilppulassa, jossa kuvataideviikkojen pitäisi alkaa kesäkuun puolivälissä ja musiikkijuhlat kruunaisivat elokuun alussa kesän. Kaupunginjohtaja Markus Auvinen laskee, että viimeistään tämä vuosi vie ylijäämät kaupungilta: koronan vaikutus näkyy 1–2 vuotta rajusti. – Asiakkaat ovat kadonneet pieniltä palveluyrityksiltä, isot seuraavat perässä. Ihmiset eivät vielä ymmärrä, kuinka iso kriisi on tulossa. Väistämättä yhteiskuntajärjestykseen ja kuntatalouteen tulee muutoksia poikkeuslakeineen, tietyt kunnat eivät selviä, Auvinen tiivistää. – Mänttä-Vilppula kaupunkina on kiinteistökulujen takia eri asemassa kuin esimerkiksi Tampere, mutta olemme samassa veneessä elinkeinojen notkahtaessa. Tuloja löydettävä Ruoveden vs. kunnanjohtaja Riku Rekonen arvioi, että yt-neuvotteluja käyvän kunnan on löydettävä tuloja vaikkapa maakaupoista selviytyäkseen talousohjelmassa kuiville. Verotulojen pudotus on kaikille arvoitus ja ennusteet ensi vuodelle täysin pielessä. 25 miljoonalla eurolla rakennettava yhtenäiskoulu syö Virtain varoja. Kaupunki joutuu kaupunginjohtaja Juha Viitasaaren mukaan siirtämään kehityskohteita, kuten Marttisen nuorisokeskusta ja saarta kelluvine kesäasuntoineen. Valokuidut ovat joka kylälle, kuten Ruovedelläkin. Kihniön kunnanjohtaja Petri Liukku laskee, että korona pudottaa vähintään viisi prosenttia teollisuudesta ja jopa enemmän yhteisöverojen tuotosta. Valtion vastaantulo tuskin riittää kuntien kurimuksen kääntämiseen. – Yritysten ei kannata nyt kainostella lomautuksissa, jotta ne eivät pääse kuralle ja menetä työntekijöitään. Tukea voi hakea, mutta pelastaako se pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Palvelualoille tämä vaikuttaa suoraan. Toistaiseksi teollisuudessa poikkeustila ei paljon näy, Liukku sanoo. Vastavirtaan uiva Parkano selviytynee 12 miljoonan euron ylijäämillään notkahduksesta, mutta kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma näkee synkkiä pilviä osassa yrityksiä. Hän huomauttaa, että valtion viiden miljardin euron paketti ei auta pieniä yrityksiä. Silti hän vinkkaa, että teollisuusyrityksistä työtä hakeville saattaa löytyä yllättävästi tarvitsijoita. Paikallinen elinkeinoyhtiö selvittää nyt Parkanon ja Kihniön yritysten haasteet. Sata-Häme Soista, koulutuspaikoista, yli 2 500 kesäasunnosta ja kylpylästä tunnettu Ikaalinen hakee huhtikuulle venyvillä yt-neuvotteluilla säästöjä. Viime vuosi vei liki 2,3 miljoonaa euroa pakkaselle. Kylpylä käy yt-neuvotteluja, 70 työntekijän jatko on uhattuna. Kaupunginjohtaja Kari Tolonen toteaa, että Ikaalisissa on paljon huollettavia senioreita, mutta eniten puistattaa yritysten selviytyminen katkoksen yli. Iso matkatoimistokin lomautti.