Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Teemu Rautiaisen uskomaton viikko: Koronaviruksen päättämä kiekkokausi, hyvästit Ilvekselle ja vaimo viimeisillään raskaana – ”En ole ikinä kokenut sellaista tunnetta”

Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Teemu Rautiainen siirtyi kesällä 2014 kasvattiseurastaan HPK:sta Ilvekseen ja nousi seuraavan kuuden vuoden aikana Ilveksen merkittäväksi profiilipelaajaksi, joka näki konkurssin partaalta uuteen kukoistukseen nousseen seuran vaiheet. Vuoden 2017 lokakuussa veikeäluonteinen hyökkääjä esitteli Aamulehden lukijoille autonsa. Piskuinen, yksilitraisella moottorilla varustettu ja Rautiaisen mukaan väriltään ”hiekankeltainen” Suzuki Alto oli yhtä persoonallinen kuin omistajansakin. Nyt Suzuki on romuttamolla ja Rautiainen on sanonut hyvästit rakkaalle Ilves-joukkueelle sekä -faneille. Päätöskausi, kun vaikeiden vuosien tuskan piti saada palkintonsa, tyssäsi koronavirukseen. Rautiainen kertoi 21. helmikuuta pelatun runkosarjan viimeisen Tappara-paikallispelin jälkeen Ilves-hierojille, että hän on jättämässä tamperelaisseuran. – Silloin tajusin, että vähiin käy. Olen nauttinut joka päivästä, Rautiainen kertoo. Rautiainen esitteli autonsa vuonna 2017, kun Suzuki Alto oli vielä täydessä iskussa: Rautiainen koki rajuja tunteita, kun koronavirus puski tiensä Eurooppaan ja alkoi käydä selväksi, ettei urheilusarjoja pelattaisi normaalisti loppuun. Viime viikon keskiviikko ja torstai, kun Suomen hallitus määräsi kaikki yli 500 ihmisen tapahtumat peruttaviksi, olivat erityisen rankkoja. – En ole ikinä kokenut jääkiekkoilijana sellaista tunnetta, sitä epävarmuutta. Mitäköhän tässä tapahtuu? Sitä oli vaikea käsitellä, koska tiesin, että pelini täällä käyvät vähiin, Rautiainen kuvailee. Kun Liiga ilmoitti perjantaina kauden päättyvän, se oli kuin helpotus Rautiaiselle. – Terveys ennen kaikkea. Juttelin monien tyhjien katsomoiden edessä pelanneiden kanssa ja heille se oli shokeeraava kokemus. Yleisö luo tunnelman otteluihin. Joten hyvä näin. Kauden äkillinen päätös pudotti monet kiekkoilijat tyhjän päälle, mutta ei Rautiaista. Peluri, hänen vaimonsa ja hänen kuusivuotias esikoispoikansa odottivat ainakin vielä haastatteluhetkellä (viime maanantai) perheeseen neljättä jäsentä. Tekemistä ja ajateltavaa on siis riittänyt jääkiekkokauden jälkeenkin. – Kun aloitin Ilveksessä, esikoispoika täytti vuoden. Ennen ensi kautta ikää on seitsemän vuotta. Se kuvastaa, kuinka pitkä matka Ilveksessä on kuljettu. Mitä vaimoani tunnen, niin nyt alkaa olla lähellä, että saamme toisen pojan maailmaan. Olemme olleet jo viikon lähtövalmiudessa, mutta poika on nauttinut äidin hoivasta, Rautiainen taustoittaa. Mitä oppeja olet esikoispojan kasvattamisesta saanut toista poikaa varten? – En osaa sanoa. Päivä kerrallaan mennään. Katsotaan, millainen poika on tulossa. Ensimmäinen on sen verran rauhallinen. Lapsen syntymä on maailman tärkein asia ja haluan olla paras mahdollinen isä. Vaikeista ajoista Ilves-ajan vahvimpaan porukkaan Tampereen Ilves teki loistoratkaisun hankittuaan Rautiaisen riveihinsä kesällä 2014. Taitava väkkärä oli väläytellyt kasvattiseurassaan HPK:ssa, mutta Rautiainen ei noussut vielä Hämeenlinnassa tähdeksi. Ilveksessä Rautiainen kasvoi yhdeksi seuran merkittävimmistä hyökkääjistä 2010-luvulla. – HPK:ssa minulle ei ollut roolia tarjolla. Koin, että olin seuran juniori, jolle ei tarvinnut antaa niin paljoa kuin pelaajille, jotka tulivat ulkopuolelta. Olen todella kiitollinen Ilvekselle, että he uskoivat minuun vaikean kauden jälkeen, Rautiainen ylistää. Rautiaisen, 28, todellinen esiinmarssi tapahtui kaudella 2017–18, kun laituri teki 58:ssa runkosarjaottelussa pisteet 19+26=45. Jo aiemmilla kausilla oli nähty paljon merkkejä Rautiaisen kyvyistä – edeltävällä kaudella Rautiainen teki 35 ottelussa 15 osumaa ja 27 tehopistettä. Sitkeät vammat kuitenkin riivasivat Rautiaista. Kokonainen huippukausi sai odottaa itseään 2017–18 asti. – Sitä ennen minulla ei ollut suuria vammoja. Sitten tuli kolme isoa vammaa putkeen. Mietin päässäni, että enkö pysy ollenkaan kasassa. Onneksi olen pystynyt sen jälkeen pelaamaan isoja ottelumääriä. Se on vahvistanut luottamustani, Rautiainen kuvailee. Alkuvuodesta 2017 Ilveksessä tapahtui paljon asioita, jotka ovat johtaneet nykyiseen nousuun ja optimismiin. Ilves vapisi konkurssin partaalla, kun helmikuussa 2017 omistajanvaihdos vihdoin tapahtui. Vincent Manngard sai väistyä ja komennon otti muun muassa nykyinen toimitusjohtaja Risto Jalo . – Olen sanonut monille, että olen nähnyt vaikeita aikoja Ilveksessä, joten kannattaa nyt nauttia. Seura on hyvissä käsissä, Rautiainen muistuttaa. – Ero (nykytilanteen ja vuosien takaisen tilanteen välillä) on iso. Toimiston puoli näkyy kaukalossa. Näkee selvän linjan pelaajahankinnoissa. Tulee nälkäisiä, eteenpäin haluavia pelaajia. Keväällä 2017 Ilves oli lähellä nousta takaisin menestykseen, kun tupsukorvat raastoivat paikalliskilpailija Tapparan eeppisessä puolivälieräsarjassa seitsemänteen otteluun, jonka Tappara lopulta vei ja eteni mestaruuteen asti. – Siitä sarjasta muistan päällimmäisenä seitsemännen ottelun pettymyksen. Olen välillä katsonut sen pelin YouTube-koostetta ja miettinyt sen pelin tuomia tuntoja. Toivon, että Tappara ja Ilves ovat jatkossa aina korkealla ja saadaan tuollaisia sarjoja lisää, Rautiainen sanoo. Kuluva kevät olisi ollut Ilvekselle vielä parempi mahdollisuus ottaa ensimmäinen SM-mitali sitten vuoden 2001. Jopa mestaruusmahdollisuus oli olemassa. Kun Ilves sai vuosikausien rämpimisen jälkeen kaiken kohdilleen, koronavirus laittoi lapun luukulle. Rautiaisen mukaan joukkue oli pettynyt ja turhautunut, kun se kokoontui yhteen viime lauantaina. Samalla oli Rautiaisen aika sanoa hyvästit. Ehkä Rautiainen vielä palaa, ainakin asukkaaksi tuttuun kaupunkiin. – Emme päässeet mittaamaan itseämme keväällä. Tiesimme, että meillä oli ainutlaatuinen ryhmä. Minun Ilves-urallani tämä oli vahvin porukka hengeltään, Rautiainen kehuu. – Olemme viihtyneet täällä hienosti. Olemmekin puhuneet, että joskus tulevaisuudessa asettuisimme Tampereelle. Syntynyt 13. maaliskuuta vuonna 1992 Nurmijärvellä. Kasvattiseura: HPK. Pelipaikka: Hyökkääjä. Pituus / paino: 169 cm / 75 kg. Seurat ammattilaisena: HPK 2010–14, Peliitat (Mestis) 2012–13, Ilves 2014–20. Liigan runkosarjassa: 429 ottelua 101+123=224.