Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Ilmakehän lämpötilalla on pitkä, ihmisestä riippumaton historia

Jääkauden mannerjäiden sulamisen ja aiheuttaneen Atlanttisen lämpökauden jälkeen maapallon ilmakehä on viime aikoihin asti kehittynyt auringon aktiivisuuden mukaan. Ajanlaskumme alusta lähtien oli suhteellisen lämmintä, mutta vuoden 50 jälkeen oli vuosikymmeniä kylmää. Se lämpötilan notkahdus meni muutamassa kymmenessä vuodessa ja ilmakehä saavutti normaalin tilan. Sitten alkoi ilmasto jäähtyä ja se johtui auringon säteilyn pienenemisestä, jota kutsutaan Oortin minimiksi. Sen kesto oli noin 50 vuotta. Siitä lähtien auringon aktiivisuus alkoi lisääntyä ja sen mukana päästiin keskiajan lämpökaudelle, joka vallitsi vuosien 800–1400 aikana. Suomessa olivat talvet lauhoja ja Keski-Suomi lumettomana. Lämpeneminen alkoi Islannissa ja Grönlannissa mahdollisesti jo 600-luvulla. Siitä lähtien ilmastossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, kunnes tultiin pieneen jääkauteen. Sen aikana auringon säteilyenergia oli normaalia pienempää Maunderin säteilyminimin aikana. Pienen jääkauden aikana Tanskan salmet jäätyivät ja Ruotsin kuningas pääsi tykistöineen Tanskan salmien yli hätyyttelemään Kööpenhaminalaisia. Lontoolaisilla oli talvimarkkinat Thamesin jäällä. Suomessa sattui pahoja katovuosia, joiden aikana lähes puolet väestöstä menehtyi nälkää ja kulkutauteihin. Siitä lähtien on aurinko säteillyt voimakkaasti ja sitä nimitetään nykyajan maksimiksi (https://www. ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot). Historiallisille ilmakehän muutoksille ei voi olla ihmisten aiheuttamaa syytä. Nykyajan lämpenemiseen vaikuttaa auringon lisäksi ihmisen toiminta. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kohonnut merkittävästi. Ilmakehää on yritetty pelastaa ja suojella mitä moninaisimmin keinoin. Maapallon kattavaa yhteisymmärrystä toimista ei kuitenkaan ole syntynyt. Keinoja on paljon ja Suomen osalta ne keskittyvät oikeanlaiseen energian tuotantoon ja metsien kasvun edistämiseen. Kirjoittaja on filosofian lisensiaatti ja geologi.