Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Tampereella vieraillut ulkoministeri Pekka Haavisto näkee koronaviruksen uhkana myös Euroopalle: ”Uhrimäärä tulee olemaan valtava, jos se pyyhkäisee koko maailman läpi”

Ulkoministeriö valmistelee parhaillaan uutta ulkopoliittista selontekoa, jonka on määrä valmistua kuluvan kevään aikana. Osana selonteon valmistelua ulkoministeriö kiertää yliopistoissa avaamassa sitä, mihin suuntaan Euroopan turvallisuustilanne kehittyy ja mitkä ovat Euroopan suurimmat turvallisuusuhat nyt ja tulevaisuudessa. Keskiviikkona kiertue pysähtyi Tampereen yliopistolla, jonka jälkeen Haavisto avasi Euroopan turvallisuustilannetta useasta näkökulmasta Aamulehden haastattelussa. Haavisto korosti, että tällä hetkellä Euroopassa eletään uusien turvallisuusuhkien maailmassa, jossa vanhat uhat, kuten erilaiset sotilaalliset ja aseelliset kriisit ovat säilyneet. Suurimmaksi globaaliksi uhaksi Haavisto kuitenkin nostaa ilmasto- ja ympäristöuhat. – Minulla on vahvistunut ajatus siitä, että vaikka EU on ratkaisukeskeinen ja menossa kohti hiilineutraaliutta, on huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista jo alkanut levitä kaikkialle. Asia nousee valtionjohtajien kanssa käymissäni keskusteluissa aina ensimmäisenä esille. Haavisto mukaan näin on myös konfliktialueiden valtionjohtajien kanssa. – Esimerkiksi Jemenissä saatetaan sanoa, että pääkaupungin vesijärjestelmä on hajoamispisteessä ja ihmiset jäävät ilman vettä. Vaikka konflikteissa on usein kyse jostakin muusta, on ympäristökomponentti tulossa koko ajan suuremmaksi ja vaikeammaksi elementiksi. Haaviston mukaan ympäristö- ja ilmastouhkiin liittyy tulevaisuudessa myös paljon arvaamattomuutta kuten esimerkiksi vedenpinnannousua. Hän muistuttaa, että vaikka uhka siintää vielä noin sadan vuoden päässä, ei kaikissa maissa ole valmiutta torjua tällaisia. –Jos puhutaan esimerkiksi Bangladeshista, ajaa vedennousu tulevaisuudessa valtavasti ihmisiä pakolaisuuteen. Globaalisti tämä vaikuttaa esimerkiksi väestöliikkeeseen. Hybridisodan ja terrorismin uhkat todellisia Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien uhkien lisäksi myös terrorismi ja hybridiuhkat ovat Haaviston mukaan todellisia. Haavisto muistuttaa, että hybridiuhkat eivät sinänsä ole uusi asia, mutta tällä hetkellä edetään poikkeuksellista aikaa siksi, että käytössä on niin monenlaisia välineitä Haavisto sanoo, että digitaalisuus ja esimerkiksi sosiaalinen media voidaan valjastaa negatiivisen viestien asialle samalla, kun niitä voidaan käyttää tehokkaasti yhteiskunnan sisäisen koneiston rikkomiseen. Haaviston mukaan tämä on asia, josta pitää olla huolissaan. –Ajattelen niin, että yhteiskunnan voi saada rikki ja sekaisin ilman yhtäkään laukausta. Hybridiuhka voi olla sotilaallista sodankäyntiä kustannustehokkaampi tapa saada yhteiskunta polvilleen. Haaviston mukaan myös terrorismin poiskitkemisen eteen tulee työskennellä aktiivisesti. Haaviston mukaan tästä syystä Isisin kaltaisista liikkeistä sekä vierastaistelijoiden liikkeistä tulee olla tietoisia. Hänen mukaansa monen kohdalla on käynyt niin, että taistelu tuodaan konfliktialueilta eurooppalaisiin pääkaupunkeihin terrorismin muodossa. – Tämä on se uhka, johon meidän pitää varautua. Täytyy tunnistaa tekijät ja syyt, jotka tällaiseen käyttäytymiseen vaikuttaa. Suomella vahva rooli Haavisto uskoo siihen, että Suomella on vahva rooli, kun katsotaan Euroopan turvallisuutta. Hän kertoo, että EU:ssa Suomea pidetään hyvänä Venäjä-tuntijana. – Lisäksi olemme tuoneet ympäristöyhteistyötä sekä vaikuttaneet arktiseen turvallisuuteen samalla, kun meillä on hyvä rauhanvälityksen taito. Haavisto kertoo, että Suomi on saanut lisäksi kiitosta vahvasta puolustusjärjestelmästä. – Tunnustusta olemme saaneet siitä, että pidämme omasta puolustuksestamme huolta, emmekä ole riippuvaisia kenestäkään tai kenenkään avusta suoraan. Haavisto muistuttaa, että vaikka Suomi ei ole Naton jäsen, suhtautuu Suomi myönteisesti eurooppalaisen turvallisuuden kehittymiseen, joka vaatii rakenteellista yhteistyötä eri teemoissa. Koronavirus uhka Euroopalle Tällä hetkellä Eurooppaa ja koko muuta maailmaa uhkaa pelko koronaviruksen leviämisestä. Myös Haavisto näkee tilanteen nimenomaan uhkana. Hän kuitenkin muistuttaa, että vielä ei tiedetä tarpeeksi esimerkiksi viruksen leviämismekanismista ja vaikutuksista. – Toivomme ja edellytämme mahdollisimman läheistä yhteistyötä Kiinan kanssa, jolla on nyt hallussa kaikki data esimerkiksi siitä kuinka tauti leviää. Haavisto kertoo, että WHO:n eturyhmä on päässyt Kiinaan. Ryhmän tehtävä on huolehtia siitä, että tieteellinen arviointiryhmä pääsee paikalle. Haaviston mukaan toistaiseksi on liian aikaista sanoa, tiedetäänkö tilanteesta kaikki ja hän toivoo, että Kiina tekee asiaan liittyen hyvää yhteistyötä, jotta kaikki informaatio saadaan käyttöön. Haavisto ei tiedä millaisia toimia Euroopassa olisi syytä tehdä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Hänen mukaansa liikkumisen täyskiellot ja estot aiheuttaisivat kuitenkin todennäköisesti sen, että pakkotoimien edessä ihmiset alkaisivat piilotella sairautta ja liikkuisivat rajojen yli laittomasti. – Pakkotoimet ei ole se, jolla saadaan kaikkein paras yhteistyö aikaiseksi kansalaisten kanssa. Haaviston sanoo, että koronaviruksen pysäyttäminen on tärkeää siksi, että vaikka kuolleisuusprosentti ei olisi kovin suuri, uhrimäärä tulee olemaan hänen mukaansa valtava, jos se pyyhkäisee koko maailman läpi. Haavisto kertoo, että EU:n terveysministerit kokoontuvat 13. helmikuuta asian tiimoilta Brysselissä järjestettävään kriisikokoukseen. Tämä kertoo Haaviston mukaan siitä, että huoli on koko Euroopan. Neuvottelut hiljentyneet al-Holin suomalaisten kohtalosta Haavisto kertoo lyhyesti myös ulkoministeriön ja hallituksen loppuvuoden kuumimmasta perunasta, al-Holin leirillä olevien suomalaisten naisten ja lasten tilanteesta pakolaisleirillä. Haavisto kertoo, että on keskustellut aiheesta edellisen kerran tammikuun lopulla, kun Koillis-Syyrian epävirallisen hallinnon edustajan Abdulkarim Omarin vieraili Suomessa. – Viestimme heille on ollut koko ajan sama: Haluamme lapset turvaan. Toinen vietimme on ollut se, että sellaisia aikuisia, jotka eivät ole heidän tietojensa mukaan syyllistyneet rikoksiin, eivät joutuisi olemaan vankeuteen verrattavissa olosuhteissa. Haaviston mukaan epävirallisen hallinnon vastaus on ollut se, että he haluavat jatkaa selvityksiä samalla, kun he suunnittelevat omaa tuomioistuinta. – Tuomioistuimeen liittyen meillä on paljon kysymyksiä. Tämä tuomioistuin ei ole kansainvälisesti hyväksytty, sillä heillä ei ole valtiollista toimijaa. Emme ole kuulleet heistä mitään muuta kuin, että tuomioistuinta valmistellaan. Leirin olosuhteet ovat tällä hetkellä huonot ja myös turvallisuuden kanssa on ongelmia. Haavisto kertoo, että leirillä on mitattu yli viiden asteen pakkasia ja telttoja lämmitetään tilapäisillä kamiinoilla. – Lasten kannalta olosuhteet ovat erittäin huonot ja heidän osaltaan hätätila jatkuu. Haavisto kertoo, että ulkoministeriö on saanut myös jonkin verran tietoa leirillä olevien suomalaisten terveydentilasta. Koska kyse on yksityisyyden piiriin kuuluvista tiedoista Haavisto ei näitä kommentoi. – Lasten osalta tiedämme, että monet kriittiset asiat puoltavat sitä, että lapset pitäisi saada pikaisesti pois leiriltä. Suomen kanta ei ole muuttunut autettavien kohdalla. – Joulukuussa tehty periaatepäätös on, että lapsia autetaan. Tämä on nyt kuitenkin kurdiviranomaisista riippuvainen asia. Heillä on oma aikataulu. Olemme painottaneet heille. että heidän pitäisi toimia lasten etu edellä, mutta heidän oman alueensa tulevaisuus ja hallinnon kehittäminen on mennyt tämän edelle. Haavisto kertoo, että suunnitelmia muiden suomalaisten kotiuttamiseksi ei ole tehty. Kaksi orpolasta tuotiin leiriltä Suomeen joulukuun lopussa. Haavisto ei kerro sitä, ovatko lapset tavanneet Suomessa asuvia sukulaisiaan, mutta kertoo lasten voivan hyvin. – Kotiuttamisella olemme pystyneet vaikuttamaan paljon kahden lapsen elämään.