Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kuntaliitto: Oppivelvollisuusiän noston hinta 150 miljoonaa euroa vuodessa – 20 miljoonaa enemmän kuin hallitus arvioi

Suomen kuntaliiton tuoreiden laskelmien mukaan hallituksen ajama oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen ja samanaikaisesti toteutettava toisen asteen koulutuksen eli ammattikoulun ja lukion maksuttomuus tulisi kalliimmaksi kuin hallitus on arvioinut. – Uudistuksen toteuttamisen kustannukset on aliarvioitu. Kuntaliiton laskelmat oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuvista kuluista eroavat opetus- ja kulttuuriministeriön arviosta noin 20 miljoonalla eurolla vuositasolla, mikä selittyy suurilta osin eroilla oppimateriaalikustannuksissa, huomauttaa johtaja Terhi Päivärinta . – Oppimateriaaleissa lukion osalta arviomme perustuu Helsingin kaupungin maksuttomuuskokeilusta saatuihin kustannustietoihin mukaan lukien kierrätys. Ammatillisen koulutuksen osalta kustannukset perustuvat Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen järjestäjille tekemään kyselyyn. Opetusministeriö arvioi tietokoneen hinnan alhaisemmaksi kuin me, Päivärinta selvittää erojen taustoja. Kuntaliiton laskelman mukaan uudistuksen hinta olisi noin 158 miljoonaa euroa vuonna 2024, jolloin se olisi täysimääräisesti voimassa. Kun summasta vähennetään poistuva oppimateriaalilisä, hinnaksi jää noin 147 miljoonaa euroa. Valtaosan eli 94 miljoonaa euroa kustannuksista veisivät oppimateriaalit. Koulumatkatukiin kuluisi 35 miljoonaa euroa. Kunnat suhtautuvat varauksellisesti Opetusministeriön viime torstaina lausuntokierrokselle lähettämän luonnoksen mukaan uudistuksen kulut olisivat vuonna 2024 noin 129 miljoonaa euroa. – Mikäli uudistuksen toteuttamiseksi ei ole varattu riittävää rahoitusta, ei sitä tule toteuttaa, Päivärinta sanoo. Oppivelvollisuuslain valmistelussa on Kuntaliiton mukaan myös huomioitava koronakriisin vaikutukset, jotka ulottuvat useille vuosille. Kuntaliiton tiedotteen mukaan kunnat suhtautuvat tällä hetkellä oppivelvollisuusiän nostamiseen hyvin varauksellisesti, mikä ilmenee tuoreesta Kuntapulssi-kyselystä. Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta käsitteli Kuntaliiton alustavia kannanottoja lausunnolla olevasta hallituksen esitysluonnoksesta oppivelvollisuuslaiksi. Samalla liitto julkaisi oman arvionsa uudistuksen kustannusvaikutuksista. Kuntaliiton hallitus antaa lopullisen lausuntonsa seuraavassa kokouksessaan 28. toukokuuta. Ehdotus tehostetusta opinto-ohjauksesta Kuntaliiton alustava lausunto ei ole kustannusten arvostelusta huolimatta täysin kielteinen uudistukseen. Kannanotoissaan se on pitänyt keskeisenä koulupoliittisena tavoitteena, että jokainen perusopetuksen päättävä nuori suorittaa vähintään toisen asteen koulutuksen tai tutkinnon – eikä tätä periaatetta kukaan muukaan kiistä. Kiistaa on tullut juuri kustannuksista ja myös siitä, olisiko järkevämpää sijoittaa rahaa peruskouluun, jossa luodaan valmiudet jatko-opinnoille. Lausunnolla oleva esitys sisältää oppivelvollisuusiän nostamisen lisäksi rakenteellisia uudistuksia. Niitä ovat esimerkiksi perusopetuksen päättävän hakeutumisvelvollisuus sekä asuinkunnan ja koulutuksen järjestäjän ohjaus- ja valvontavastuu. Lisäksi perusopetuslakiin ehdotetaan tehostettua opinto-ohjausta. Kuntaliitto pitää näitä uudistuksia koulutuspoliittisesti tarkoituksenmukaisina. Laki voimaan elokuussa 2021 Oppivelvollisuuden laajentaminen ei tuo kunnille velvollisuutta järjestää toisen asteen koulutusta eikä koulukuljetuksia. Pääosa lisääntyvistä vastuista tulee maksuttomuudesta ja kuntien ja koulutuksen järjestäjien uusista ohjausvelvollisuuksista. Oppivelvollisuuslain on määrä tulla voimaan elokuun alusta 2021. – Tämä voimaantulon aikataulu on Kuntaliiton käsityksen mukaan liian kireä, ja laki voisi tulla voimaan aikaisintaan 1.8.2022, sanoo tiedotteessa Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen . Vastaavaa vuoden lykkäystä ehdottivat jo maaliskuussa oppivelvollisuuden pidentämistä koskevan uudistuksen seurantaryhmän jäsenet, jotka edustavat 28:aa tahoa, joiden mukana Kuntaliittokin oli. Räsänen myös kannustaa kuntia ja koulutuksen järjestäjiä antamaan hallituksen esitysluonnoksesta lausuntonsa opetus- ja kulttuuriministeriölle, vaikka lausuntopyyntö onkin lähetetty vain joillekin kunnille ja koulutuksen järjestäjille. Noin 400 sivun kokonaisuudesta tulisi antaa lausunto 15. kesäkuuta mennessä.