Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Näistä asioista Madridin ilmastokokouksessa väännetään – nuorten vihaisen äänen uskotaan vaikuttavan

Maanantaista alkaen kahden viikon ajan maailman valtiot neuvottelevat YK:n kansainvälisessä ilmastokokouksessa Madridissa. Vuonna 2015 Pariisissa syntyi historiallinen ilmastosopimus, jossa 195 valtiota asetti tavoitteeksi pysäyttää maapallon lämpeneminen alle kahteen asteeseen ja mielellään 1,5 asteeseen vuoteen 2100 mennessä. Vertailuajankohtana on esiteollisen ajan, 1800-luvun lopun lukemat. Viime vuonna Puolan Katowicen kokouksessa maat saivat sovittua Pariisin sopimukselle toimeenpanosäännöt, mutta parissa kohdassa sopu jäi syntymättä. Madridissa jatketaan siitä, mihin Puolassa jäätiin. Kokous näkyy mediassa varmasti myös ilmastoaktivismin supertähden Greta Thunbergin kautta. Hän purjehtii Madridiin kokousta varten, ja häneltä odotetaan jälleen ravistelevaa puheenvuoroa. Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia uskookin, että neuvoteltavien asiakohtien lisäksi kokouksessa näkyy vahvasti nuorten rooli. – Nuoret ovat vihaisia ja mielestäni ihan syystä. Päättäjät ovat hitaita, vaikea siinä on olla tyytyväinen. Itse ainakin koen, että olemme virkamiehinä ja päättäjinä epäonnistuneet, jos oma lapsi sanoo, että hänen suurin huolensa on ilmastonmuutos. Lasten ei pitäisi tällaisista asioista ahdistua tai olla huolissaan, Honkatukia sanoo. Haastavat neuvottelut Ilmastokokouksessa valtiot edustavat sekä omaa maataan että maaryhmäänsä. Suomi on tänä syksynä EU:n puheenjohtaja, joten se johtaa EU-ryhmää myös Madridissa. Lisäksi Outi Honkatukia on yksi EU:n kolmesta pääneuvottelijasta. Ensimmäinen kokousviikko on virkamiesvetoinen, toisella viikolla käydään ministeritason neuvotteluja. Suomea edustaa tällöin ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr). Suomesta mukana on myös valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk). Iso neuvottelunaihe Madridissa on markkinamekanismien laskenta- ja raportointisäännöt. Pariisin sopimus mahdollistaa, että muualla kuin kotimaassa tehtyjä päästövähennyksiä voisi laskea osaksi oman maan päästösitoumuksen täyttämistä. Päästövähenemien siirto on mahdollista esimerkiksi toisiinsa linkitettyjen päästökauppajärjestelmien kautta. Esimerkiksi jos Norja rahoittaa jotain hanketta ulkomailla, Norja voisi laskea tästä hankkeesta saatuja päästövähenemiä omiin päästövähennyssitoumuksiinsa. Honkatukia arvioi, että säännöistä sopimisesta tulee yhtä haastavaa, kuin mitä se oli vuosi sitten Puolassa. – Katowicessa olimme sitä mieltä, että on parempi olla ilman markkinamekanismisääntöjä, kuin että on huonot säännöt. Nyt kun aikaa on kulunut, joudumme miettimään, kumpi on parempi tilanne, se ettei ole mitään sääntöjä vai se, että on edes jotain kaikille yhteisiä sääntöjä, Honkatukia sanoo. Mitä seuraa huonoista säännöistä? ”Huonot” säännöt herättävät huolta siitä, että päästövähenemät lasketaan kahteen kertaan. Esimerkiksi niin, että hanketta rahoittava Norja laskisi vähenemät itselleen, mutta myös maa, jossa hanketta tehdään, laskisi samat vähenemät oman maansa päästövähennyssitoumukseen. Huolta on esitetty myös siitä, että heikoilla säännöillä myydään ”kuumaa ilmaa”. Tätä nimitystä käytetään ilmastoneuvotteluissa käyttämättömistä päästöoikeuksista, joka tarkoittaa kaupankäyntiä ilman, että mitään päästövähennyksiä oikeasti syntyy. Suomessa kehitys- ja ympäristöjärjestöt korostavat Madridin kokouksen kannanotossaan, että sääntöjen on oltava selkeät. – Minkäänlaista mahdollisuutta vähennysten laskemiseksi kahteen kertaan ei voida hyväksyä. Kokouksessa on ehdottoman tärkeää saada aikaiseksi vahvat ja selkeät säännöt, jotka takaavat todelliset päästövähennysten lisäykset, ympäristöjärjestö WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen sanoo järjestöjen yhteisessä tiedotteessa. Markkinamekanismin sääntöjen lisäksi suuri kysymys on päästövähennysten kunnianhimoisuus. Esimerkiksi YK:n ympäristöjärjestön UNEPin viime viikolla julkaisema raportti osoitti, että valtiot ovat pahasti jäljessä Pariisissa sovituista päästövähennystavoitteista. Raportin mukaan nykyisillä toimilla lämpötila nousee 3,2 asteeseen vuoteen 2100 mennessä. Pariisin sopimuksen mukaan maiden kansallisten ilmastotavoitteiden kunnianhimoa tarkastellaan viiden vuoden välein. Maiden tulee myös päivittää tavoitteensa säännöllisesti. Ensimmäinen katsaus on vuoden päästä ilmastokokouksessa Glasgowssa. Ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat kannassaan, että maiden on annettava sitoumus kansallisten päästötavoitteiden kiristämisestä jo ennen Glasgowta. Kolmas Madridissa neuvoteltava asia on niin sanotun Varsovan kansainvälisen mekanismin arviointi. Mekanismista on sovittu jo vuonna 2013, ja se tarkoittaa sitä, että kehittyviä maita tuetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vahinkoihin ja menetyksiin liittyvissä kysymyksissä. Kehittyvien maiden mielestä mekanismilla pitäisi olla rooli vahinkoihin ja menetyksiin liittyvässä rahoituksessa, mutta kehittyneiden maiden mukaan mekanismilla ei voi olla tällaista roolia. Yritykset ja rahoittajat aktiivisia Neuvotteluista tulee vaikeat monesta syystä. YK:ssa päätöksenteko on lähtökohtaisesti hankalaa, koska päätökset neuvotellaan konsensuksella. Ilmastoneuvotteluissa asioita ei voi viedä äänestykseen. Ilmastoneuvotteluissa kehittyneet ja kehittyvät maat myös painottavat hyvin erilaisia asioita. Lisäksi maailman poliittinen tilanne on muuttunut paljon viime vuosina. Honkatukia nimeää olennaisesti muuttuneiksi asioiksi muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkelin suosion laskun ja Yhdysvaltojen politiikan muutoksen Donald Trumpin tultua presidentiksi. Toisaalta ilmastomyönteinen Ranskan Emmanuel Macron on vahvistanut asemaansa. – Jos nyt pitäisi neuvotella Pariisin sopimuksesta, sitä ei saataisi. Jos pitäisi neuvotella säännöt, niitä ei saataisi. Olemme onnekkaita, että on saatu luotua globaali sopimus vielä silloin, kun se on ollut mahdollista, Honkatukia sanoo. Yhdysvallat irrottautuu sopimuksesta virallisesti vuoden päästä, ja tähän mennessä maa jättänyt toimimatta sopimuksen mukaisesti. Jotkin osavaltiot ovat kuitenkin tehneet liittovaltiota kunnianhimoisempia ilmastotoimia. Miksi ilmastoneuvottelut sitten edes etenevät? Honkatukian mukaan yritykset ja rahoittajat ovat aktiivisia ja haluavat muutosta. Myös esimerkiksi nuorten voimakas ääni vaikuttaa. Madridin kokous oli alun perin tarkoitus pitää Brasiliassa, mutta maa kieltäytyi järjestämisestä. Chile tarjoutui ottamaan isännöinnin, mutta lokakuussa se ilmoitti peruvansa kokouksen Santiagon epävakaan tilanteen vuoksi. Tämän jälkeen Madrid otti kokouksen järjestettäväkseen. Vaikka kokous on nyt Madridissa, Chile johtaa kokousta.