Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Skitsofrenian hoitoa voisi tehostaa helposti

Skitsofreniaa pidetään tavallisesti nuorella aikuisiällä alkavana kroonisena psykoosisairautena, johon liitetään olennaisesti todellisuudentajun häiriintyminen sekä toimintakyvyn invalidisoituminen. Suomessa on noin 50 000 skitsofreniadiagnoosin saanutta, joista noin 80 prosentin arvioidaan olevan työkyvyttömyyseläkkeellä. Jäljelle jääneistäkin vain pieni osuus on täysin työkykyisiä ja diagnoosin saavien odotettavissa oleva elinikä on 15–20 vuotta lyhyempi kuin muun väestön. Kuilu eliniänodotteessa on kansainvälisesti suurentunut 1980-luvun alusta lähtien, mikä liitetään toisen polven neuroleptien aiheuttamaan diabetekseen, painonnousuun ja metaboliseen oireyhtymään. Skitsofrenian aiheuttamiksi kokonaiskustannuksiksi Suomessa arvioidaan 700–900 miljoonaa euroa vuodessa. Skitsofrenian Käypä hoito -suositus suosittelee hoidoksi loppuelämän mittaista psykoosilääkitystä. Kun ennusteena on invalidisoituminen sekä jopa 20 vuotta varhaistuva kuolema, herää kysymys, onko lääkitykseen perustuva psykoosinhoito tehokasta. Pitkän aikavälin tutkimukset eivät kieli psykoosilääkkeiden tehokkuudesta. Esimerkiksi Martin Harrowin 1970-luvulla aloittaman seurantatutkimuksen perusteella täysin ilman psykoosilääkkeitä hoidetuista skitsofreniapotilaista yli 90 prosenttia oli toipunut täysin psykoottisista oireistaan 10 vuodessa. Psykoosilääkkeille altistetuista taas noin 80 prosenttia kärsi edelleen psykoottisista oireista. Mitä enemmän psykoosilääkkeitä käytettiin, sitä todennäköisemmin potilaiden sairaus kroonistui. Elinikäiseen lääkitykseen perustuvalle hoidolle on vaihtoehto. Avoimen dialogin hoitomalli on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä toteutettu dialogisuutta, potilaan kunnioittamista ja verkostokeskeisyyttä painottava tapa järjestää psykiatriset palvelut. Tulokset muuhun Suomeen verrattuna ovat olleet Länsi-Pohjassa omaa luokkaansa. Viiden vuoden seurannan perusteella yli 80 prosenttia potilaista oli toipunut psykoosista täysin, vain 14 prosenttia joutui työkyvyttömyyseläkkeelle ja yli 80 prosenttia myös jatkoi elämäänsä ilman jatkuvaa psykoosilääkitystä. Uusien skitsofreniadiagnoosien vuosittainen ilmaantuvuus laski Länsi-Pohjassa 90 prosenttia siirryttäessä perinteisestä psykiatrisesta hoidosta avoimen dialogin malliin. Tämä johtuu siitä, että psykoosi ei enää ehtinyt kroonistua skitsofreniaksi kutsutuksi sairaudeksi asti, kuten muualla maassa tapahtuu. Psykoosihoidon ensimmäisen vuoden kustannukset laskivat Länsi-Pohjassa maan pienimmiksi. Lopetin vuonna 2016 psykoosilääkkeeni Leponexin ja Abilifyn, ja kärsin tämän jälkeen noin kahdeksan kuukauden ajan vakavista vieroitusoireista, jotka olivat johtaa kuolemaan. Vieroituksen jälkeen lopetin hoitosuhteeni, kuntoutukseni ja sosiaalietuuteni. Koska psykoosilääkkeet lamaavat keskushermoston toimintaa aiheuttaen näin toimintakyvyn kokonaisvaltaista heikentymistä, psykoosinhoidon tuloksien parantaminen vaatisi mallin ottamista Länsi-Pohjasta. Kirjoittaja on tamperelainen opiskelija.