Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Ajanviete Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Oriveden kaivosjätteen kohtalosta on tulossa ratkaisu pian – Rikoskomisario Joni Länsipuro: ”Toivoisin, että jäte tuotaisiin ylös, niin ei jäisi epäselvyyttä”

Pirkanmaan ely-keskuksen on määrä ottaa kantaa Oriveden Dragon Miningin kultakaivoksen kuiluista kairattuihin jätenäytteisiin maalis-huhtikuussa. Ylitarkastaja Vesa Hyvärinen ely-keskuksesta sanoo, että näytteiden analysointi ja laboratoriotutkimukset vievät aikaa, ja lisäksi tutkimustuloksista on hänen mukaansa konsultoitava asiantuntijoiden kanssa. – Tutkimustulosten ja lainsäädännön perusteella toiminnanharjoittajalle eli Dragon Mining oy:lle annetaan joko kehotus tai määräys, mitä kaivoskuiluissa makaavalle jätteelle on tehtävä. Korkein hallinto-oikeus (KHO) pysytti viime vuonna tekemällään ratkaisulla voimassa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ja Vaasan hallinto-oikeuden päätökset, joilla kultakaivokselle ei myönnetty enää ympäristölupaa ympäristölle aiheutuvan kuormituksen takia. Kaivosta ollaan nyt sulkemassa. Ennen kuin lopulliset ratkaisut sulkemisesta voidaan tehdä, on päätettävä kaivoskuiluun kipattujen jätteiden kohtalo. Yhtiön katsotaan syyllistyneen törkeään ympäristörikokseen, koska jätteet on ajettu noin 20 metriä syvään kaivoskuiluun eikä niitä ole toimitettu maan pinnalle. Jätettä on 66 ja 85 metrin tasojen välissä Kaivostoiminnan aikana kuiluun ajetut jätteet sijaitsevat 66 ja 85 metrin tasojen välissä eli kivilouheen seassa olevaa jätteitä sisältävää täyttöä on 19 metrin vahvuinen kerros. Vuonna 2019 kivilouhetta ja jätettä on saatu kerättyä pois louhoskuilusta noin 28 000 kiloa, ja nyt on Pirkanmaan ely-keskuksen määräyksestä tehty jatkotutkimusta jätteen sisällöstä kairaamalla. Kairaustutkimusten tuloksia analysoidaan parhaillaan. Yhtiö on toimittanut viime vuoden lopulla Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirastoon kaivoksen sulkemissuunnitelman. Sulkemissuunnitelman lähtökohtana on, että maanalaiseen kaivokseen ei tule uutta toimintaa ja 1 200 metriä syvän kaivoksen annetaan täyttyä vedellä. Täyttymisen arvioidaan kestävän ainakin kymmenen vuotta. Ennen kuin kaivoksen tasojen annetaan täyttyä vedellä, varmistetaan tasoittain, että tunnelit on suljettu asianmukaisesti kaivoslupa- ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tätä varten on kaivoksesta ensivaiheessa poistettu kaapeleita, sähkökeskuksia, pumppuja, puhaltimia ja muuta tavaraa. Purkutyöt maanalaisessa kaivoksessa jatkuvat edelleen. Ympäristöriskiä on arvioitu – Tasolla 66 näkyvillä olleet sekajätteet, muun muassa tuulitorvet, muoviputket, puulavat, hanskat, ja pahvit, yhteensä noin 28 tonnia, on poistettu alkuvuonna 2019. Jäte siirrettiin maanpinnalle, jossa se lajiteltiin ja toimitettiin asianmukaiseen käsittelyyn jakeittain. Syksyllä 2019 toteutettiin louhostäytön jatkotutkimukset kairaamalla. Tämän jatkotutkimuksen osalta olemme nyt toimittaneet ulkopuolisen asiantuntijan ympäristöriskin arvioinnin viranomaisille. Jatkamme asian selvittämistä yhteistyössä viranomaisten kanssa, sanoo Dragon Miningin Suomen maajohtaja Petteri Tanner . ”Poistaminen tuntuisi järkevältä” Rikoskomisario Joni Länsipuro Sisä-Suomen poliisista ei haluaisi jättää kaivosjätteen tutkintaa pelkkien kairaustulosten varaan, – Toivoisin, että kuilussa oleva jäte tuotaisiin ylös, niin ei jäisi esitutkinnan kannalta mitään epäselvyyttä. Jos jäte jää sinne, ainoa näyttömme ovat tutkimustulokset. Tapausta tutkitaan törkeänä ympäristön turmelemisrikoksena, sanoo Länsipuro. Luontojärjestöt vastustavat malminetsintää Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ja Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys ovat Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen toimittamassaan muutoksenhakuvaatimuksessa edellyttäneet Dragon Miningin malminetsintälupahakemuksen keskeyttämistä. Valittajien mielestä toiminnan salliminen tekisi muutoksenhaun tyhjäksi. Valittajat pyytävät oikeuden välipäätöstä asiassa malminetsinnän kieltämiseksi tai keskeyttämiseksi, kunnes asia on oikeudessa päätetty. – On mahdollista, että yhtiö pyrkii malminetsintään ennen kuin oikeus ehtii käsitellä asiaa, joten asialla on kiire ja toimintaan liittyy merkittäviä käytännössä peruuttamattomia ympäristöriskejä, järjestöt toteavat. Kaksi järveä ehti tuhoutua Malminetsintäalue rajautuu eteläpuoleltaan Harjunvuori-Viitanpohjan Natura-alueeseen kuuluvaan Ala-Jalkajärveen. 1990-luvulla käynnistyneen kullankaivuun takia ehtivät alapuolisten Ala-Jalkajärven ja Peräjärven kala- ja rapukannat tuhoutua. Kaivoksen kuivatusvesien suuret alumiini-, typpi- ja sulfaattipitoisuudet ovat näkyneet selvästi kohonneina haitta-aineiden määrinä Ala-Jalkajärvessä ja Peräjärvessä. – Malminetsinnän ympäristövaikutukset ovat minimaalisia. Malminetsintäalue käsittää myös alueita nykyisen kaivosalueen ulkopuolella, joka on suurelta osin vielä täysin tutkimatonta ja omaa hyvän malmipotentiaalin. Jos tulevaisuudessa malminetsinnän avulla löydetään merkittävä uusi malmio, tutkimme mahdollisuutta hakea uutta kaivoslupaa kyseiselle esiintymälle, sanoo maajohtaja Petteri Tanner. Outokumpu oy aloitti kullanlouhinnan Oriveden eli Kutemajärven kaivoksellaan vuonna 1994 ja toiminta jatkui yhtäjaksoisesti vuoteen 2003 asti. Outokummun luopuessa kaivostoiminnasta sen hallussa olleet kultaesiintymät siirtyivät Polar Mining oy:lle, jonka omistaa australialainen Dragon Mining. Polar Mining avasi kaivoksen uudelleen vuonna 2007. Dragon Mining jatkoi toimintaa viime vuoteen saakka. Kaivoksesta on louhittu kultaa yli 500 000 unssia eli yli 15 tonnia.