Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Onnistuitko eksymään, vaikka apunasi oli puhelin? – Uusi suunnistussokea sukupolvi uskoo ennemmin robottiääntä kuin omia silmiään

Puhelimen karttasovelluksen robottiääni on korvannut suuntavaistomme. Nykyihmisellä on perille löytämiseen apuvälineitä enemmän kuin koskaan, mutta perille löytämisen jalo taito on ruostunut. En ole teknologiakonservatiivi. Rakastan arkea helpottavia puhelinsovelluksia sekä uutta tekniikkaa. Kyllähän se aikaakin säästää, kun ei tarvitse tulkita ryppyistä tiekarttaa vuodelta 1997. Yksi asia saa minut kuitenkin vihaiseksi: kun ihminen liikkuessaan luottaa enemmän kännykän karttaan kuin omiin vaistoihinsa. Kun lyhyellekin matkalle tarvitaan navigaattori. Kumpaa uskoa ennemmin, kännykässä kääntymään kehottavaa kolkkoa ääntä vai omia silmiään? Yllättävän moni uskoo sokeasti robottiääntä, joka käskee tekemään u-käännöksen moottoritiellä. Perusasioidenkin huomaaminen on ruudun takaa vaikeaa: kadunnimet ja maamerkit ovat oleellinen apu perille löytämisessä. Eihän niitä voi nähdä, jos tuijottaa näytöllä hyrrän lailla pyörivää karttaa. Puhelimeen on helppo tarttua, eikä tarvitse vaivata omaa päätään. Tällainen suunnistussokeus voi johtaa täydelliseen umpikujaan tai pahimmillaan onnettomuuteen: ”Navigaattori käski tehdä U-käännöksen – nelihenkinen brittiperhe kuoli kolarissa Floridassa” ( IL 4.4.2018). ”Voiko olla totta? Uskoi täysin navigaattoriin, ajoi 1500 km harhaan” ( IS 15.1.2013). Moni Google Maps -riippuvainen voisi valaistua, jos osallistuisi suunnistuskisoihin. Paperisella kartalla ja järjen käytöllä pääsee yllättävän pitkälle, eikä aina tarvitse nähdä koko ajan päivittyvää omaa sijaintiaan. Hädän hetkellä, akun tyhjennyttyä, jää jäljelle vain ihminen aisteineen. Sen takia perille löytämisen pitäisi olla arvostettu kansalaistaito. Olen huomannut autolla tuntemattomia hiekkateitä ajaessani tai vieraassa kaupungissa suunnistaessani muutaman selviämiskikan: 1. Tiedä suunta, johon olet menossa. Vaikka eksyisitkin oikealta tieltä, tiedät mihin päin kääntyä seuraavasta risteyksestä. Opettele päättelemään ilmansuunnat vaikkapa auringon sijainnista. 2. Tunne määränpääsi. Tarkista ennen lähtöäsi määränpääsi lähistö, matkalla olevien teiden koko ja käännösten määrä. Tiedät jo etukäteen, mitä matka tuo tullessaan. 3. Opi ja kysy. Eksymistä ei tarvitse pelätä. Eksyminen opettaa, ja ensi kerralla löydät perille helpommin. Myös vastaantulevalta voi kysyä. 4. Älä panikoi. Vaikka apukuski tai navigaattori huutaa vieressä, pysy suunnitelmassa ja luota itseesi. Jos eksyt, silloin on hyvä hetki tarkistaa kännykästä oma sijainti ja oikea reitti. Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja, joka voitti ala-asteella koulujenväliset suunnistuskisat.