Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kuriiri kiirehti Helsinkiin, joten Härmälän liittäminen Tampereeseen vahvistettiin vain parissa päivässä

Kysypä keltä tahansa Härmälän tai Rantaperkiön asukkaalta kehuja omasta kaupunginosasta, niin lista on pitkälti sama: puistomainen ja luonnonläheinen rauhallinen alue, hyvät yhteydet ja palvelut lähellä. Ihan toisin oli yli 100 vuotta sitten, kun Hatanpään kartanon aiemmin omistamat maa-alueet olivat kartanon talousvaikeuksien jälkeen siirtyneet Tampereen kaupungin omistukseen vuonna 1913. Härmälä sijaitsi Pirkkalassa ja Rantaperkiö Messukylässä, joka liitettiin Tampereeseen vasta vuonna 1947. Hatanpään kartanon valtavaan maa-alueeseen kuului nykyinen eteläinen Tampere aina Sarankulmaa, Lakalaivaa, Peltolammia ja Multisiltaa myöten sekä Hatanpään ja Viinikan ja Nekalan alueet. Härmälä oli syrjäseutua, jossa ei ollut edes kunnollisia tieyhteyksiä. Kartanon torpissa asui joitakin kymmeniä tai satoja ihmisiä. Kuuluisalle Härmälän huvilarannikolle herrasväki kulki Tampereelta vesitse. Hyvin viihdytään Läheltä piti, ettei tätäkin juttua olisi tehty Pirkkalassa. Yksi alueen vanhimmista omakotitaloista on Talvitien ja Nuolialantien kulmauksessa. Tämä Lehtosen kaupaksi kutsuttu talo valmistui vuonna 1923 ja laajennettiin nykyasuunsa vuonna 1938. Nykyisin taloa isännöivät Heidi ja Jussi Okkonen lapsineen. – Muutimme Härmälään Tarmonkadulle paritaloon vuonna 2000. Vuonna 2013 ostimme tämä 15 minuutin harkinnan jälkeen, kun saimme tietää talon olevan myynnissä. Olin tätä 13 vuotta ihaillut ohikulkiessa, Heidi Okkonen nauraa. Okkoset kertovat viihtyvänsä Härmälässä samoista syistä kuin muutkin härmäläläiset. Kaupunginosan vaihto ei tullut mieleenkään isompaa kotia etsiessä. – Työhuoneen ikkunasta näkyy Pyhäjärvi, ja Partolassa on kaikki palvelut, Heidi Okkonen toteaa. – Keskustaan on hyvät joukkoliikenneyhteydet eikä kävellen tai pyörälläkään mene kauaa, Jussi Okkonen lisää. Tiettävästi Okkosten talon rakentaminen oli alkanut jo ennen alueliitosta Tampereeseen. Saako naapuriin kaavoittaa? – Kaupunki alkoi pian valmistella Härmälään omakotialueen kaavaa. Kaava oli melkein valmis, kun huomattiin Härmälän jääneen maakaupassa osaksi Pirkkalan pitäjää, kertoo härmäläläinen Juhani Skogberg . Hän on Tampereen vanhimman omakotiyhdistyksen Härmälän omakotiyhdistyksen sekä Härmälä-seuran puheenjohtaja ja juhlavuoden kunniaksi perehtynyt alueen kohtalonvaiheisiin. Tietenkään naapurin alueelle ei voi kaavoittaa, joten alkoi alueliitoksen valmistelu. Kantona kaskessa oli muiden kulujen lisäksi Pirkkalan tuomari, jolle Tampereen olisi pitänyt alkaa maksaa korvausta tamperelaiseksi siirtyneiden asukkaiden osalta. – Tuomari sai silloin palkkansa asukasmäärän mukaan. Tampereen päättäjät saivat vihiä tuomarin vaihtumisesta juuri ennen vuodenvaihdetta vuonna 1919. Lähetti vei pikavauhtia Helsinkiin valtioneuvostolle hakemuksen alueliitoksen vahvistamisesta 1.1.1920 alkaen. Valtioneuvosto päätti asiasta välittömästi. Kenties tämä on alueliitoksen ennätysnopeus, vuosien valmistelusta huolimatta. Sata vuotta kierrätystä Sellainenkin yllätys Härmälän vanhimpiin omakotitaloihin liittyy, että monissa taloissa hirret on tuotu Tampereen keskustassa kivitalojen tieltä puretuista vanhoista puutaloista. Valitettavasti yksityiskohtaisia tietoja ei ole, mistä kadulta minkäkin talon hirret on tuotu. – Naapuritalon hirret on tuotu Terijoelta, mistä myös siirrettiin paljon rakennuksia. Meillä on Härmälässä yli satavuotinen kierrätyshistoria, Perkiönkadulla asuva Skog­berg nauraa. Omakotialueen ensimmäinen kaava valmistui vuonna 1925, ja sen jälkeen Härmälä on kasvanut käytännössä aina ja kasvu jatkuu nykyään Härmälänrannan kerrostaloalueella, jonne yhä nousee uusia taloja. Siellä on alueen kokonaan valmistuttua noin 3 000 asukasta. Pääosa omakotitaloalueesta tuli rakennettua 1950-luvulle tultaessa, mutta Härmälän lentokentän alue saatiin asuinkäyttöön sen jälkeen, kun toiminta päättyi vuonna 1982. Lentokentän lisäksi Härmälässä on ollut aina paljon teollisuutta, alkaen Valtion lento­konetehtaasta nykyisen Härmälänrannan alueella. Siellä tehtiin muun muassa Tampereen rollikat, joiden ensimmäinen linja 1 alkoi vuonna 1948 kulkea Härmälästä Koskipuistoon. Palataan vielä Okkosille. Kulmahuoneessa näkyvät talon vanhat hienot hirret. Kulmassa on iso vaalea kakluuni, joka paljastuu sekin kierrätysmateriaaliksi. – Tämä on selvästi tuotu muualta, ja kaakeleista voi päätellä, että osia on ainakin kahdesta eri uunista, Okkoset esittelevät. Heidän mukaansa Härmälässä ja Rantaperkiössä on yhä kylämäinen tunnelma. Siinä yksi lisäsyy viihtyä alueella.