Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kasveilla lanttu leikkaa – Tietokirja esittelee hämmentäviä esimerkkejä kasvien älykkyydestä ja kyvyistä

Kasvit ovat ihailtavan taitavia ongelmien ratkaisijoita. Monet tutkijat ovat valmiita kutsumaan kasvien kykyjä älykkyydeksi, sen verran vahvaa faktaa kasvien neurobiologisista ominaisuuksista on saatu selville. Pitkän linjan luontokuvaajien ja -kirjoittajien Riitta Angervuon ja Aarre Leskisen uutuuskirja Kasvien salainen elämä kokoaa yhteen tutkimustuloksia ja havaintoja, joita kasvien toiminnasta ja älykkyydestä löytyy. Angervuo ja Leskinen eivät sinänsä tarjoa mullistavia kasvitieteellisiä uutisia. Kirja on pikemminkin kansantajuinen johdatus siihen, mitä tähän mennessä tiedetään. Samalla selviää se, miten valtavasti on vielä tutkittavaa, jotta päästään kaivautumaan edes vähän pintaa syvemmälle kasvikunnan ihmeisiin. Kasvit kykenevät omalla tavallaan näkemään, haistamaan, kuulemaan ja olemaan tietoisia kasvuympäristöstään. Niillä on jopa kyky oppia ja muistaa. Kirjassa kerrotaan monin esimerkein myös, miten kasvit viestivät keskenään kemiallisin tuoksuin ja sähköisin signaalein. Herkkä kuin mimosa Kasvien salainen elämä tarjoaa tuhdin annoksen näyttöjä kasvien hämmentävistä kyvyistä. Leskinen ottaa esimerkiksi huonekasvinakin pidettävän tuntokasvin mimosan. – Mimosan kärkilehdyköitä tarvitsee vain kevyesti hipaista, ja lehdykät sulkeutuvat toisiaan vasten sekunneissa. Myös tuuli ja vaikkapa tärinä saavat lehdykät sulkeutumaan. Ranskalainen kasvitieteilijä Jean Babtiste Lamarck kollegoineen huomasi jo pari sataa vuotta sitten, että kärryissä mukulakivikaduilla kuljetetut tuntokasvit sulkivat tärinässä ja heilumisessa lehtensä. Jonkin ajan kuluttua lehdet kuitenkin avautuivat, vaikka tärinä jatkui. Kasvit olivat oppineet, että tärinä ei ollut vaarallista, eikä energiaa kannattanut tuhlata edestakaiseen reaktioon. – Vastaava havainto tehtiin sittemmin pudotuskokeessa. Mimosaruukku pudotettiin tietystä korkeudesta maahan. Aluksi kasvin lehdykät sulkeutuivat, mutta seitsemän pudotuksen jälkeen kasvi oppi, ettei vaaraa ollut, ja lehdykät jäivät avoimiksi. Ällistyttävintä on se, että kun koe toistettiin 40 päivän jälkeen, kasvi ei edes ensimmäisellä kerralla sulkenut lehtiään, vaan se muisti aiemman kokemuksen, Leskinen sanoo. Kuuleva lituruoho Myös kasvien kuuloaistista on tehty havaintoja. Monet kasvit puolustautuvat tuhohyönteisiä vastaan erittämällä myrkyllisiä kemikaaleja, jotka karkottavat lehtiä järsivät toukat. Vuonna 2014 tutkijat havaitsivat, että lituruoho kykenee erottelemaan erilaisia ääniä. Lituruohon lehtiä rouskuttavan toukan ääntä nauhoitettiin. Jo pelkän ääninauhan soittaminen lituruohon läheisyydessä käynnisti tuholaisia karkottavan kemikaalin tuotannon. Harmittomien hyönteisten lauluäänet eivät reaktiota käynnistäneet. Kasvien salainen elämä saa lukijan katselemaan tavallisia pihakukkiakin uusin silmin. Valkovuokko kurkottaa kukkansa kohti valoa, mutta sulkee sen pimeällä tai huonolla säällä. Voidaanko sitä pitää merkkinä omanlaisestaan älykkyydestä, vai onko se pelkkä valon aiheuttama biologinen reaktio? Angervuo ja Leskinen välttävät huuhaatulkinnat ja tukeutuvat faktoihin. Oikeastaan älykkyyden pohdintaa tärkeämmäksi nousee ihailu siitä, millaisia keinoja kasvit ovat kehittäneet selviytyäkseen erilaisia ympäristöissä. Paitsi kiehtova tietokirja, teos on myös vahva ja silmiä hivelevä puheenvuoro luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tekstiä tukevat tekijäkaksikon upeat valokuvat eri puolilta maailmaa.