Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Uskaltaako koronarokotteen varmasti ottaa? Näin kommentoi Tampereen Rokotetutkimuskeskuksen johtaja: ”Ei ohiteta mitään vaiheita”

Vaikka koronavirusrokotetta tutkitaan nopeutetulla aikataululla, se tehdään samalla huolellisuudella kuin minkä tahansa muunkin rokotteen kanssa, kertoo Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet . – Koronavirusrokotteen kehityksessä ei ohiteta mitään vaiheita. Uuden rokotteen turvallisuus ei ole pelkästään valmistajan varassa. Rämet kertoo, että rokotteen kliinistä tutkimusta valvoo riippumaton seurantaryhmä, joka voi tarvittaessa keskeyttää kehitystyön siksi aika, kunnes mahdollisten haittavaikutusten syyt on selvitetty. Hän kertoo, että rokotetutkimuksen väliaikainen keskeyttäminen on tavallista. Jos rokotetta saanut koehenkilö sairastuu, pitää selvittää johtuuko sairastuminen rokotteesta vai onko sairastumisella vain ajallinen yhteys rokotteen kanssa. – Kun tutkimuksessa rokotetta annetaan tuhansille ihmisille, on väistämätöntä, että jollekin ilmaantuu jokin sairaus, Rämet sanoo. Lääkeyhtiö AstraZeneca keskeytti viime viikolla koronavirusrokotteen kolmannen testivaiheen, koska yksi rokotetta saanut sairastui selittämättömästi. Oxfordin yliopiston kanssa kehitettyä rokotetta on pidetty yhtenä lupaavimmista rokoteaihioista. Yhtiö on keskeytyksen jälkeen saanut luvan jatkaa testejään. Yhtiö on arvellut, että rokote voitaisiin ottaa käyttöön vielä tämän vuoden puolella, mutta keskeytys viivästyttää projektia. Rämet ei ole huolestunut keskeytyksestä. Hänen mukaansa se osoittaa, että valvonta toimii "Tällaisia harvinaisia haittavaikutuksia liittyy rokotteisiin" Suomen rokoteohjelmassa olevien rokotteiden hyödyt ja mahdolliset haittavaikutukset tunnettaan hyvin. Rokotteiden turvallisuutta on joskus vaikea arvioida, koska sekä rokote että itse tauti voivat aiheuttaa harvinaisia sairauksia. Rämet kertoo, että esimerkiksi influenssarokotteeseen liittyy hyvin vähän kohonnut riski sairastua hermoston toimintaan vaikuttavaan Guillain-Barrén oireyhtymään. Toisaalta influenssan sairastaminen lisää riskiä huomattavasti enemmän. Tällöin on turvallisempaa ottaa rokote vaikka siihen liittyy hyvin pieni riski. – Tällaisia harvinaisia haittavaikutuksia liittyy rokotteisiin. Yli 200 sairastui narkolepsiaan Vuonna 2009 sikainfluenssasta tuli maailmanlaajuinen pandemia, joka levisi myös Suomeen. Sairautta vastaan kehitetty rokote lisäsi lasten ja nuorten riskiä sairastua nukahtelusairauteen eli narkolepsiaan. Rokotetuilla oli kymmenen kertaa suurempi riski sairastua tautiin kuin rokottamattomilla. Kahden vuoden aikana rokotteen katsottiin aiheuttaneen Suomessa yli 200 narkolepsiatapausta. Rämetin mukaan vieläkään ei ole täyttä selvyyttä, minkä takia rokote lisäsi narkolepsiaan sairastumiseen riskiä. Sairastumiseen vaikutti varmuudella perintötekijät yhdistettynä annettuun rokotteeseen. Rokotteen tehosteaine saattoi Rämetin mukaan voimistaa omaan elimistöön kohdistunutta puolustussolujen reagoimista, mutta haitallisen reaktion käynnistymiseen todennäköisesti vaadittiin rokotteessa olleet sikainfluenssaviruksen osat, antigeenit. – Tätä tukee havainto, että narkolepsiatapaukset lisääntyivät Kiinassa myös rokottamattomilla sikainfluenssaan sairastuneilla Rämetin mukaan pisimmällä olevassa AstraZenecan koronavirusrokotteessa ei ole samaa tehosteainetta kuin sikainfluenssarokotteessa, mutta joissain muissa tutkittavana olevissa koronarokotteissa on. Tehosteaineita käytetään, jotta rokotteella saadaan parempi teho erityisesti ikäihmisillä, joilla rokotevasteet ovat tyypillisesti heikompia kuin nuoremmilla. Rämetin mielestä ikäihmisillä voisi olla perusteltua antaa rokotetta, jossa on samaa tehosteainetta kuin sikainfluenssarokotteessa, koska narkolepsiariski lisääntyi lapsilla ja nuorilla, mutta ei vanhoilla ihmisillä. Rokottamista ei aloiteta todennäköisesti lapsista Narkolepsian ja muiden rokotteen sivuvaikutusten mahdollisuutta pienennetään testivaiheella, jossa rokotetta testaan kymmenillä tuhansilla ihmisillä. Jos näin suuressa määrässä ei esiinny haitallisia sivuvaikutuksia, rokotteen hyödyt ovat todennäköisesti selvästi mahdollisia haittoja suuremmat, Rämet kertoo. – Jos rokotetta käyttämällä estetään esimerkiksi sata kuolemaa ja mahdollisten haittavaikutusten esiintyvyys on pienempi kuin yksi 10 000:sta, se antaa pohjan rokotteen käyttämiselle. Terveysviranomaiset jatkavat rokotteen turvallisuuden seuraamista myös rokotteen käyttöön ottamisen jälkeen. Rämetin mielestä koronavirusrokotetta ei pidä antaa aluksi lapsille, koska heillä on pienempi riski sairastua covid-19-taudin vakavaan muotoon. – Jos aikuisten rokotukset osoittavat, että merkittäviä haittavaikutuksia ei esiinny, voidaan alkaa selvittää myös lasten rokottamista. Aluksi rokotteen vaikutusta tulee Rämetin mukaan tutkia pieneen joukkoon lapsia ja vasta sen jälkeen suurempiin määriin. – Aivan samoin kuin on edetty aikuisten tutkimuksissa.