Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Laitebisnes saattaa tehdä oppilaista ”laskinriippuvia”, jotka eivät ymmärrä peruskäsitteitä eivätkä osaa ajatella matemaattisesti

Matematiikan kouluopetus on viime vuosikymmeninä kehittynyt huolestuttavaan suuntaan. Peruskoulun käyneiden matematiikan osaaminen näyttää paljon huonommalta kuin vanhan keskikoulun käyneiden osaaminen. Siksi lukiossa ei enää voida opiskella samantasoista matematiikkaa kuin ennen. Tästä puolestaan seuraa, että ylioppilailla on entistäkin suurempia vaikeuksia jatko-opinnoissaan kaikilla matematiikkaa tarvitsevilla aloilla. Siitä seuraa myös, että yliopistot joutuvat käyttämään resursseja opiskelijoiden puutteellisten matematiikan pohjatietojen paikkaamiseen, vaikka tämän tehtävä ei kuulu niille. Kuusitoista matematiikan tutkijaa ja opettajaa lähetti syyskuussa matematiikan kouluopetusta koskevan avoimen kirjeen tämän alan ylimmille päättäjille ja suunnittelijoille. Kirje alkaa kuten yllä. Olen yksi kirjeen allekirjoittajista. Kirjeen voi kokonaisuudessaan lukea tästä . Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) testasi pari vuotta sitten peruskoulun matematiikan oppimistuloksia. Jos testitehtävien ratkaisumenestystä vertaa siihen, millaisia tehtäviä samanikäiset ratkaisivat keskikoulussa, vaikeustason jyrkkä lasku pysähdyttää. Mitä peruskoulun matematiikassa oikeastaan on tapahtunut ja miten oppimistulosten heikentyminen saataisiin kääntymään vahventumiseksi? Nykyisin näppäillään älylaitteita yhä enemmän ja vaikuttaa siltä, että ajatellaan yhä vähemmän. Tottahan toki kyseisillä laitteilla on tärkeä merkitys matematiikan opetuksessa ja usein tutkimuksessakin, mutta monet näyttävät kuvittelevan, että pelkkä näppäily on ”digitaalista oppimista”. Kauppiaat uskottelevat, että heidän myymänsä pelit ja vehkeet muka tekevät matematiikan opiskelun helpoksi ja hauskaksi. Matematiikan opiskelu kylläkin saattaa olla hauskaa, mutta helpoksi se ei tule millään markkinointitempulla. Jos matematiikan opetuksen ympärillä pyörivä laitebisnes ja kurssibisnes pysyisivät kohtuullisissa rajoissa, niin ne ja kouluopetus muodostaisivat vahvan kokonaisuuden. Valitettavasti näyttää siltä, ettei kohtuutta ole aina noudatettu. Laitebisnes saattaa tehdä oppilaista ”laskinriippuvia”, jotka eivät ymmärrä peruskäsitteitä eivätkä osaa ajatella matemaattisesti. Kurssibisneksen tarve vähenisi, jos kouluilla olisi mielenkiintoa ja resursseja eriyttää matematiikan opetusta. Valitettavasti näyttää myös siltä, että matematiikkaa ollaan tavallaan valjastamassa bisnes­ajattelun palvelukseen. Matematiikan monet uudet sovellukset ovat tietenkin lisänneet tämän alan tärkeyttä, mutta samalla on vaarana unohtua matematiikan vuosituhantinen sivistyksellinen merkitys ja muut arvot. Toivomme, että ne, joilla on valta ja vastuu matematiikan kouluopetuksesta, ryhtyisivät toimenpiteisiin siinä mainittujen epäkohtien korjaamiseksi ja ottaisivat tähän työhön mukaan myös matemaatikoita.