Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tämä kaikki tiedetään hallitusneuvotteluiden sisällöstä: 18 maakuntaa, isoja väylähankkeita, lisärahaa pienituloisille eläkeläisille ja hoitajamitoitus lakiin

Koostimme, mistä asioista hallitusneuvotteluissa on jo saatu aikaan sopu ja missä asioissa on vielä suuria kysymyksiä ratkaisematta. 18 maakunnan sotemalli Rinne kertoi torstainaamuna, että hallitusneuvotteluissa on päästy ratkaisuun soten hallintomallista. Tulossa on 18 maakunniksi kutsuttua itsehallintoaluetta . Julkinen sektori on pääjärjestäjä ja palveluiden päätuottaja. Pääkaupunkiseudun kohdalla selvitetään erillisratkaisua vuoden 2019 loppuun mennessä. Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä tulee todennäköisesti erikoissairaanhoidon liikelaitos. Sen lisäksi pääkaupunkiseudulle on suunniteltu viittä tuotantoaluetta, jotka vastaisivat esimerkiksi perusterveydenhuollosta ja vanhushuollosta. Helsinki esimerkiksi olisi yksi tällainen alue. Hallitusneuvotteluissa olevilla puolueilla on yhteisenä tavoitteena maakuntavero. Tästä ja monikanavarahoituksesta aloitetaan parlamentaarinen valmistelu eli muutkin kuin hallituspuolueet pääsisivät siihen mukaan. Maakuntavaalit aiotaan järjestää. Keskustan vaatimus siitä, että tulevien maakuntien pitäisi olla monialaisia eli niillä olisi muitakin tehtäviä kuin sote-palveluiden järjestäminen, on toteutumassa. Puolueet ovat sopineet, että maakunnat saavat hoidettavakseen myös pelastustoimen ja ensihoidon. Lisäksi parlamentaarinen työryhmä arvioi 2020 vuoden loppuun mennessä, mitä muita tehtäviä voitaisiin lisäksi siirtää maakunnille. Ei menoleikkauksia Alkuviikolla Rinne vakuutti, että talousraami on selvillä ja puolueet ovat yksimielisiä talouden peruslinjasta. Rinteen mukaan yhteinen käsitys on, ettei tuleva hallitus tee yhtään menoleikkauksia, vaan päinvastoin voidaan tehdä merkittäviä pysyviä menolisäyksiä sekä kertaluontoisia investointeja. Isot kysymykset taloudesta ovat kuitenkin vielä avoinna. Neuvottelukumppanit muista puolueista ovat viime päivinä kritisoineet Rinteen tapaa johtaa hallitusneuvotteluja ilman tarkempia talouden raameja. Neuvottelupöydissä on jouduttu pohtimaan hankkeita ilman tarkempaa tietoa siitä, kuinka paljon rahaa on käytettävissä. Rinteen mukaan karsintaa siitä, mihin on varaa, aletaan vasta nyt käydä läpi. Työmaan suuruutta kuvastaa se, että työryhmissä on tehty julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ehdotuksia ja lupauksia jopa kahdeksan miljardin euron edestä. Kuitenkin uusiin pysyviin menolisäyksiin oltaisiin alustavan sovun mukaan osoittamassa noin miljardi euroa. Torstaina Rinne kertoi, etteivät vero- ja taloustyöryhmät ole vieläkään saaneet mietintöjään valmiiksi. Alun perin kaikkien ryhmien mietintöjen piti olla viimeistään tiistaina valmiita. Rinteen mukaan talous- ja veroryhmien työt ovat ”auki niin kauan kuin hallitusneuvotteluissa on saatu kokonaiskäsitys taloudesta”. Näin ollen Rinne itsekin myönsi, ettei taloudesta ole kokonaiskäsitystä. – Joudutaan varmaan käyttämään puheenjohtajien tukena talous- ja veroryhmää, että nähdään, että rahat riittävät siihen, mitä päätetään, Rinne sanoi torstaiaamuna. Veronkorotuksia tulossa Hallitusneuvotteluissa ovat pöydällä Helsingin Sanomien tietojen mukaan 700 miljoonan euron veronkorotukset. Keskusta on suhtautunut nihkeästi veronkorotuksiin, eikä ainakaan SDP:n ajama yrittäjävähennyksen poisto käy keskustalle. Varmuutta keinoista ei ole, mutta ainakin ulkomaisille sijoittajille ja yleishyödyllisille toimijoille on kaavailtu lähdeveroa. Asia on vaikea muun muassa RKP:lle sen vahvojen taustasäätiöiden takia. Valmisteveroa mahdollisesti korotetaan siten, että ympäristölle ja terveydelle haitallisia tuotteita verotettaisiin enemmän. Rinne kertoi keskiviikkona, että yritystukiin on tulossa muutoksia. Valtaosa yritystuista on veroetuja. Hallituspuolueet ovat yksimielisiä siitä, että työllisyysaste on nostettava 75 prosenttiin, mutta tarkemmista keinoista tähän tavoitteeseen pääsystä ei ole päästy sopimaan. Rinteen mukaan keinoja on esitetty eri neuvotteluryhmistä, mutta kokonaiskuvaa ei ole. Työllisyysasteen nosto olisi keskeinen keino rahoittaa tulevan hallituksen uudistuksia ja hankkeita. Rahaa kaivetaan hallituskauden menoihin sieltä ja täältä. Esillä on ollut myös, että Sitran pääomista otettaisiin 150–250 miljoonaa euroa. Keskusta on aiemmin vastustanut Sitran pääomien ottamista, mutta olisi mahdollisesti taipumassa, jos saisi Sitran arktisen osaamisen työpaikkoja Ouluun tai Rovaniemelle. Suuria väylä- ja infrahankkeita Hallitusneuvotteluissa olevat puolueet ovat sopineet alustavasti mittavista väylä- ja infrahankkeista. Niihin kuuluu muun muassa uusia nopeita junayhteyksiä Tampereelle, Turkuun ja itään päin. Myös yhteyksiä Ouluun on tarkoitus nopeuttaa. Näillä nopeilla yhteyksillä luotaisiin muun muassa mittava työssäkäyntialue Helsinki-Turku-Tampere -kolmiolle. Keskustalle asia on tärkeä koko maan elinvoimaisuuden näkökulmasta. Infra- ja väylähankkeita rahoitettaisiin ainakin valtion osakeomaisuutta myymällä. Vasemmistoliitto riitautti maanantaina valtion omaisuuden myynnin, mutta neuvottelut pääsivät jatkumaan. Valtion omaisuutta voidaan myydä jopa noin 1,5 miljardilla eurolla. Hakkuut ja turve hiertävät Isot ongelmat liittyvät myös energia- ja ilmastokysymyksiin. Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto on todennut, että kuilu keskustan ja vihreiden välillä on tietyissä asioissa syvä. Eniten puolueiden välillä hiertävät metsien hakkuisiin ja turpeeseen liittyvät kysymykset. Vihreät haluaisi vähentää metsien hakkuita, jotta hiilinieluja saataisiin lisättyä. Keskusta puolestaan on ollut valmis lisäämään tiettyyn rajaan saakka hakkuita. Haavisto on kertonut käyneensä Juha Sipilän kanssa kahdenvälisiä keskusteluja, jotta näitä jännitteitä ja näkemyseroja saataisiin purettua. Kemin sellutehdas on kuuma peruna, sillä se nostaisi Suomen kokonaishakkuumäärää, mutta sillä olisi merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Rinne on jo ilmaissut valmiutensa valtion antamaan tukeen, jos esimerkiksi Metsä Group tekisi 1,5 miljardin tehdasinvestoinnin Kemiin. Rinne sanoi torstaina, että ilmastotyöryhmä on saanut mietintönsä valmiiksi. Iltalehden tietojen mukaan ratkaisut kiperissä hakkuu- ja turvekysymyksissä jäävät kuitenkin puheenjohtajien pöydän ratkaistaviksi. Pienituloisille eläkeläisille lisärahaa Rinne on luvannut, että alle 1400 euron eläkkeisiin saataisiin 100 euron nettokorotus useamman vuoden aikana. Myös muut hallitusneuvotteluissa mukana olevat puolueet ovat katsoneet, että pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa tulee parantaa. On selvää, että pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa parannetaan, mutta lopullinen summa ja aikataulu on vielä auki. Budjettiteknisellä suunnittelulla saadaan sovittua osasta puolueiden ennen vaaleja lupaamista hankkeista ja kerrottua kansalle, että tuleva hallitus ne tekee. Osa hankkeista laitetaan alkamaan esimerkiksi vuonna 2021 tai 2022, jolloin ne sitovat myös seuraavan hallituksen käsiä. Tiettävästi Rinteen lupaama eläkesatanen ollaan porrastamassa usealle, ehkä jopa viidelle, vuodelle. 0,7 hoitajamitoitus lakiin Hallitusneuvotteluissa ei ole vielä lyöty lukkoon 0,7 hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin, mutta on varmaa, että se kirjataan hallitusohjelmaan. Kaikki neuvotteluissa mukana olevat puolueet ovat ilmoittaneet ennen vaaleja haluavansa, että hoitajamitoituksesta säädetään lailla. Puolueet ovat ilmoittaneet olevansa valmiita 0,7 mitoituksen kirjaamiseen. Tämän on arvioitu maksavan 200-250 miljoonaa euroa. Tässä taustalla on vanhusten hoivaan liittyvien lukuisten laiminlyöntien esiintulo. Esimerkiksi yksityisistä hoivakodeista paljastui lukuisia epäkohtia, kuten puutteita hoitajien määrässä. Nykyisin on olemassa 0,5 suositus hoitajamitoitukselle. Käytännössä vähintään 0,5 mitoituksesta on sovittu sopimuksissa, joissa kunnat ovat sopineet hoivan järjestämisestä yksityisten yritysten kanssa.